Valikko 

Blogi

Ympäristöministeriön hallinnonalan budjettikäsittely

Julkaistu 20.12.2018

Kuluvalla viikolla eduskunnassa on käsitelty vuoden 2019 talousarvioesitystä. Ympäristöministeriön pääluokka on määrärahoissa mitattuna varsin pieni siivu valtion kokonaisbudjetissa, mutta merkitykseltään tämä sektori on aivan keskeinen! Me tiedämme, että ihmiselämän luonnolle aiheuttama kuormitus ei ole kestävällä pohjalla ja merkittäviä muutoksia elämäntavassamme on saatava aikaan hyvin nopealla aikataululla. Näemme, miten ilmasto lämpenee, vesistöt kuormittuvat, resurssit niukkenevat, biodiversiteetti köyhtyy ja eläinlajien elintila kapenee. Näitä kysymyksiä ei ratkaista muuten, kuin tarkastelemalla ympäristö- ja ilmastovaikutuksia laajasti osana kaikkea päätöksentekoa.

 

Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokous Puolan Katowicessa on juuri viikonloppuna saatu päätökseen ja tuloksena syntyi Pariisin ilmastosopimusta toimeenpaneva sääntökirja. Tätä tulosta on eduskunnassakin ihan ansiosta kiitelty. Sääntökirja on keskeinen työkalu siinä, miten Pariisin sopimuksella lopulta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä ja siihen sopeuduttua.

Oli ilo olla ilmastokokouksessa mukana osana Suomen delegaatiota, ja Suomi todellakin näkyi siellä vahvasti. Kokouksen jälkimainingeissa on selvää, että nimenomaan EU:lta odotetaan johtajuutta ja edelläkävijyyttä globaalissa ilmastopolitiikassa ja Suomen kaltaisten maiden on näytettävä esimerkkiä EU:n sisällä. Ensi vuoden EU-puheenjohtajuus on meille valtava mahdollisuus ja näytön paikka.

Toteutettavan ilmastopolitiikan tulee pohjautua tutkittuun tietoon. faktoihin, ja niitähän meillä on saatavilla. IPCC:n huolestuttava erikoisraportti 1,5 asteen lämpenemisestä on ollut nyt hyvin esillä, ja myös Suomessa ilmastopaneeli tekee tärkeää työtä tarjotakseen päättäjille tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Sen takia on hyvin perusteltua ja tärkeää, että valtiovarainvaliokunta lisäsi 150 000 euroa varoja, joilla mahdollistetaan ilmastopaneelin sihteeristön palkkaus.

 

Kestävän kehityksen tavoitteiden ja toimenpiteiden edistäminen on oikea suunta resurssien viisaan käytön, ilmaston ja luonnon, sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioimiseksi yhteiskunnassamme. Tuomalla kestävän kehityksen tavoitteet läpileikkaavaksi osaksi valtion budjettia, varmistamme sen, että kuljemme kohti kestävämpää elämäntapaa. Onkin todellakin hienoa, että valtiovarainministeri Orpon johdolla on otettu käyttöön kestävän kehityksen budjetointitapa ensimmäisten maiden joukossa maailmassa, ja tämä on herättänyt kovasti kiinnostusta myös kansainvälisillä kentillä. Voimme olla siitä hyvin ylpeitä.

Meille suomalaisilla on aivan ainutlaatuinen kosketus luontoon. Olemme etuoikeutettuja siinä, että saamme nauttia puhtaasta ilmasta ja luonnon läheisyydestä. Etuoikeutettuja siksi, että puhdas elinympäristö on niin merkittävä terveydellinen tekijä, sekä hyvinvoinnin ja virkistyksen lähde. Meidän on aivan ehdottomasti huolehdittava siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia puhtaasta ja monimuotoisesta luonnosta.

Lähes 4 miljoonan euron määrärahan osoittaminen Metsähallituksen hallinnoimien kansallispuistojen ja retkeilykohteiden korjausvelan umpeen kuromiseksi on tärkeä panostus arvokkaisiin luontokohteisiimme Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi myös mm. METSO-ohjelman rahoitus on keskeinen.

 

Vesistöjen puhtaudesta ja elinvoimaisuudesta huolehtiminen on keskeinen osa ympäristövastuustamme huolehtimista. Syksyn budjettiriihessä hallitus päätti osoittaa Itämeren ja sisävesien suojeluun 45 milj. euroa lisärahoitusta vuosille 2019-2021, 15 milj. kullekin vuodelle. Hallituksen päätöksen avulla muun muassa edistetään ravinteiden kierrätystä, vahvistetaan äärettömän tärkeää Itämeren tutkimusta ja turvataan tutkimusalus Arandan määrärahat.

Lisäksi hallitus päätti budjettiriihessä käynnistää selvityksen siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään kotieläinvaltaisilla maatalousalueilla ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa ravinteille on tarvetta. Jatkossa pelloille saisi läjittää vain sen määrän lantaa, jonka kasvit tarvitsevat. Tavoitteena on välttää tilanteita, joissa pelloille kertyy liikaa lannoitetta. Näin voitaisiin vähentää ylimääräisen ravinteen valuminen pelloilta vesistöihin. Käytännössä tämä tarkoittaa kiertotalousmarkkinan luomista orgaanisille lannoitteille. Tavoitteena on, että Itämeren lisäksi tämä tuo hyötyjä myös maatiloille.

Niin ikään vaelluskalojen tilanteesta on ollut paljon huolta ja etenkin pienten vesivoimaloiden aiheuttamista haitoista on viime aikoine puhuttu paljon. Tämä on todellakin hyvin aiheellinen huoli, ja ilolla on nyt otettu vastaan tieto siitä, että oikeusministeriö on valmistellut arviomuistion siitä, millä tavalla nykyinen vesilaki tukee vaelluskalakantojen kehittymistä. Tämä arviomuistio on hyvin tervetullut, ja sen pohjalta varmasti tullaan jatkamaan keskustelua siitä, miten vesilupien kautta voidaan tarkastella tehokkaammin vaelluskalojen tilannetta. Tämäkin on hyvä uutinen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *