Valikko 

Blogi

Yhtenäiset arvioinnit jo varhaiskasvatuksesta

Julkaistu 14.10.2015

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Saara-Sofia Sirén haluaa muistuttaa, että lasten arviointia koskevan keskustelun tulisi lähteä liikkeelle jo varhaiskasvatuksesta.

Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe astui voimaan 1.8.2015. Tämän lakimuutoksen myötä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle tulee laatia varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Suunnitelmaan kirjataan lapsen kehityksen ja oppimisen tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.

– Kunnissa on ollut ennen lakimuutosta ansiokkaasti käytössä VASUja ja ne ovat toimineet vanhempien kanssa käytävien keskustelujen runkoina. Eri kunnissa ja eri yksiköissä käytännöt kuitenkin vaihtelevat. Nyt lakimuutoksenkin myötä olisi aika syventää ja yhdenmukaistaa käytäntöjä kuntien välillä sekä avata prosessia päiväkotien toimintasuunnitelmissa. Näin varmistetaan, että jokaisella lapsella on tasavertaiset mahdollisuudet tulla yksilöllisesti kohdatuksi, Sirén vaatii.

Varhaiskasvatusvuosien aikana lapsi astuu ensi kerran oman kehityksensä ja oppimisensa arvioinnin näyttämölle. Päiväkoti ja koulu vaikuttavat merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen lapset ja nuoret muodostavat itsestään oppijina ja ihmisinä. Erityisen suuri merkitys on aikuisten antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat kasvatus- ja opetushenkilöstön keskeisiä pedagogisia keinoja lapsen koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen.

– Yleisesti varhaiskasvatuksessa painottuu havainnointi arvioinnin välineenä. Siihen perustuu suurelta osin sekä lasten kehityksen seuranta että päiväkodin kasvatushenkilökunnan oman toiminnan arviointi ja kehittäminen. Yhtenäiset suunnitelma- ja arviointilomakkeet tukisivat ja yhdenmukaistaisivat tätä työtä, Sirén toteaa.

Vanhemmat saavat oman lapsensa kehityksestä säännöllisesti palautetta varhaiskasvatusvuosista lähtien aina peruskoulun loppuun saakka. Kasvatuskumppanuus ja dialogi ovat onnistuneen yhteistyön avaimia, joista kehittyy avoin, luottamuksellinen ja kunnioittava suhde.

– Nykyajan kehityksen myötä sähköinen asiointi valtaa alaa. Tietotekniikka ja sen antamat mahdollisuudet on hyvä ottaa laajempaan käyttöön työtä helpottavassa muodossa myös varhaiskasvatuksessa. Suomessa on jo kuntia, jossa lasten kasvua ja kehitystä kuvaavat kasvun kansiot ovat sähköisessä muodossa ja vanhempien tarkasteltavina. Tällaista sähköistä asiointia tarvitaan ehdottomasti jatkossa lisää, Sirén kannustaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *