Valikko 

Blogi

Tuleva hallitus haluaa Itämerestä menestystekijän Suomelle

Julkaistu 27.5.2015

Olin hallitusohjelmatyössä mukana Biotalous ja puhtaat ratkaisut -taustaryhmässä, jonka osalta tavoitteeksi hallitusohjelmassa nostettiin (muiden hyvien tavoitteiden lisäksi) Itämeren hyvä ekologinen tila. Olen tosi tyytyväinen, että Itämerinäkökulma on vahvasti mukana. Hallitusohjelman mukaisesti Itämeren tilaa parannetaan erityisesti panostamalla kiertotalouteen. Tämä tarkoittaa, että ravinteiden talteenottoa lisätään erityisesti vesistöjen kannalta herkillä alueilla. Vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä tulee saada kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Itämeren suojelua edistetään toki muutenkin yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Aiheeseen liittyen alla eduskuntaryhmämme tiedote.

Kokoomuksen Sirén: Tuleva hallitus haluaa Itämerestä menestystekijän Suomelle

Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tyytyväinen hallitusohjelman ympäristölinjauksiin ja erityisesti siihen, että linjauksissa on huomioitu Itämeren tila ja kiertotalouden mahdollisuudet.

– Olen erittäin tyytyväinen, että Itämerinäkökulma on vahvasti mukana hallitusohjelmassa. Itämeren suojelu ei ole uusi asia, mutta aihe on edelleen hyvin ajankohtainen. Lukuisista strategioista, sopimuksista sekä asetetuista tavoitteista huolimatta Itämeren tilanne on edelleen hyvin huolestuttava, Sirèn sanoo.

Tuleva hallitus linjaa ohjelmassaan useita konkreettisia keinoja Itämeren hyvän ekologisen tilan edistämiseksi sekä kiertotalouden kasvavien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Esimerkiksi ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla lisätään, yhdyskuntajätteen kierrätysaste nostetaan vähintään 50 prosenttiin ja kierrätyspohjaisten ratkaisujen ominaisuuksiin liittyvää sääntelyä kohtuullistetaan.

– Ravinteiden kierrätys on erinomainen esimerkki kiertotalouden mahdollisuuksista, sillä siitä hyötyy sekä viljelijä että ympäristö. On hienoa, että kiertotalous on hallitusohjelmassa yhtenä kärkihankkeena ja vielä vesistöjen suojelun näkökulmasta, Sirén iloitsee.

Sirénin mukaan on tärkeää ymmärtää, että Itämeren ja ylipäätään vesistöjen tilan parantaminen ja talouskasvu eivät ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita.

– Itämeri voi olla menestystekijämme, mutta vain jos pidämme siitä huolta. Itämeren päästöjen vähentyminen mahdollistaa esimerkiksi matkailu- ja virkistyskäytön nykyistä paremman hyödyntämisen. Kaatopaikkana käytettävä murtovesiallas ei kuitenkaan kelpaa matkailukohteeksi, saati kilpailuvaltiksi, Sirén päättää.

2 kommenttia artikkeliin “Tuleva hallitus haluaa Itämerestä menestystekijän Suomelle

  1. jan e

    Moi

    Itämeren tilaa ja tulevaisuutta hahmoteltaessa olisi paikallaan tunnistaa taipumus katsoa asioita kotikutoisesta näkökulmasta ja oivaltaa että esimerkiksi matkailunäkökulmasta saariston ja lähimerialueiden suojelu liialliselta matkailulta ja muulta rasitukselta on sen kv. tunnettavutta tärkeämpää. Esimerkiksi saariston ja saaristomeren kantokyky turismin näkökulmasta on sekä logistisesti että ekologisesti hyvin rajallinen.

    Onnistunut strategia jakaisi saaristomatkailun kahteen osaan: hallittuun ja logistisesti toimivaan ’luksusmalliin’, jossa yhdistyvät perinteisen saaristolaisen elämäntavan täysimääräinen kunnioittaminen ja tarkan suunnitelman mukainen rakentaminen/olemassaolevan huvilakannan hyödyntäminen siten että saaristosta muodostuu maksukykyisen ja/tai itsenäisen matkailijan luksuskohde. Toinen osa yhdistää olemassaolevat matkailureitit ekomatkailun ideaaliin. Reittien rajallinen määrä toimii automaattisesti massaturismia hillitsevänä tekijänä.

    Tämänkaltainen kaksiosainen malli elävöittää perinteistä saaristolaista elämäntapaa museoimatta sitä ja mahdollistaa eräänlaisen arvomaailmaltaan tarkkaan rajatun kohdeyleisön valikoitumisen saaristomatkailun asiakkaiksi.

    Tärkeää olisi välttää sellaisten toimintamallien omaksuminen jossa saaristoon ja itämereen liitetään jokin sellainen temaattinen lisäarvo, oli sitten kyse ekologisista tai historiallisista näkökulmista, joka jäsentyy lopulta markkinointikeinona ja suhteessa esimerkiksi laajempaan matkailuviitekehykseen, tuhoten alueen omaleimaisuutta ja sukupolvien aikana muodostunutta elämäntapaa. Tässä markkinointi-ihmisten onnistumisen kokemukset voivat aiheuttaa todellisia tuhoja.

    Edellisen elinkeinoministerin aloittamat laajat strategisiksi mielletyt hankkeet joissa matkailuelinkeinon painopisteiksi määrittyivät esimerkiksi juuri Suomen merialueet ja saaristo, ovat näkyvä esimerkki siitä tavasta jolla markkinoinnin ja olemassaolevan työllisyysnäkökulmaan perustuvalla tarpeella perustellaan ja toteutetaan toimia jotka usein yksiselitteisesti asettuvat vastakkain omaleimaisuuden, alkuperäisyyden ja perinteen ihanteiden kanssa.

    Matkailuelinkeinon kannalta on osattava tunnistaa vallitseva ja tulevaisuudessa voimistuva trendi jossa juuri alueellinen omaleimaisuus ja sen säilyttäminen toimivat vetonauloina. Huvipuistoajattelun ja jopa elämysmatkailun aika on ohi. Nyt kasvamassa olevan sukupolven näkökulmasta suurin virhe esimerkiksi Itämerta ajatellen olisi sen pureksiminen valmiiksi, muokkaaminen ’elämyksiksi’.

    Matkailunäkökulma on tietysti vain yksi tapa lähestyä asiaa, mutta Itämeren tilaa ajatellen se liittyy läheisesti myös muuhun ympäristökuormitusajatteluun. Paras tapa edistää suojelua on luoda mahdollisuudet ihmisille omien johtopäätösten tekoon ja sitä kautta mahdollisuus vaikuttaa omien valintojen kautta.

    Vastaa
    1. Saara-Sofia Siren Post author

      Moi,
      ja kiitos kommentistasi, jonka aivan sattumalta huomasin nyt puoli vuotta myöhemmin! Suuret pahoittelut, että hyvä kommenttisi oli jäänyt huomiotta. Kiitos tärkeästä näkökulmasta liittyen Itämeren alueen matkailuun. Olen kanssasi aivan samaa mieltä, että matkailutoimintojen kehittäminen täytyy lähteä alueen vahvuuksista ja toteutus täytyy tapahtua vastuullisesti ympäristö, omaleimaisuus ja sosiaaliset näkökulmat huomioiden. En kuitenkaan näe, että tämä olisi mahdotonta yhdistää työllisyysnäkökulmaan. Matkailuun liittyy merkittävää kasvupotentiaalia, mikä kannattaa toki hyödyntää. Se täytyy vain tehdä kestävästi. Tähän liittyen itseasiassa olen Itämeren Parlamentaarikkokonferenssin jäsenenä mukana kaikkien Itämeren alueen maiden yhteistyössä, jossa ensi vuoden teemaksi on nostettu nimenomaan kestävä matkailu Itämeren alueella. Siksikin näkemyksesi nimenomaan matkailunäkökulmasta ovat mielenkiintoisia, ajankohtaisia ja tärkeitä. Kiitos siis! Ja pahoittelut vielä tästä häpeällisen pitkästä vastausvälistä. yst.terv. Saara-Sofia

      Vastaa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *