Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto kokoontui maanantaina. Kokouksessa tehtiin useita merkittäviä henkilövalintoja, tärkeimpänä toki Kari Häkämiehen valinta uudeksi maakuntajohtajaksi. Minut valittiin maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajaksi. Kiitos luottamuksesta! Ilkka Kanerva tekee paluun maakuntahallituksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi valittiin Juuso Alatalo SDP:stä. Kuluneen syksyn aikana on ollut mielenkiintoista osallistua maakuntahallituksen kokouksiin ministeri Orpon varajäsenen roolissa. Jatkossa olen sitten mukana kokouksissa varapuheenjohtajuuteni puolesta.
Maakunnan eri elimissä kärkiaiheena on jo jonkin aikaa ollut ns. Tunnin juna, nopea ja suorempi raideyhteys Turun ja Helsingin välille. Pidän tätä maakuntamme kehityksen, talouden ja työllisyyden kannalta aivan keskeisenä hankkeena. Me tarvitsemme sen yhteyden!
Tunnin juna on Varsinais-Suomelle tärkeä monestakin syystä. Ensinnäkin, juna on ekologinen joukkoliikennemuoto ja raideliikenteen kehittäminen on jo siksikin tärkeää. Tunnin juna mahdollistaa myös paremmat edellytykset tavaraliikenteen kululle Helsingin, Naantalin ja Turun satamista. Tämäkin on keskeinen menestystekijä alueellamme. Lisäksi nopean ja helpon junayhteyden myötä työssäkäyntialueemme laajenee ja alueemme elinvoimaisuus paranee. Suuri joukko työikäisiä asuisi mielellään Turussa, vaikka työ onkin vienyt Helsinkiin – ja toki myös toisinpäin. Eduskunnassa työskennellessäni kuljin toista vuotta aamuin illoin Turun ja Helsingin väliä ja päivittäin neljä tuntia junassa istumista alkaa olla turhan paljon. Tunnin junan myötä varmasti yhä useamman olisi aidosti mahdollista asua Varsinais-Suomessa, vaikka työskenteleekin pääkaupunkiseudulla.
Tunnin junasta puhuttiin maanantaisessa maakuntavaltuuston kokouksessa useaan otteeseen. Ajankohtaiskatsausta oli pitämässä Vihreiden puheenjohtaja, entinen ympäristöministeri Ville Niinistö. Nostin keskusteluun Tunnin junan erilaisten toteutus- ja ennen kaikkea rahoitusvaihtoehtojen selvittämisen. Olen nimittäin sitä mieltä, että tässä hankkeessa olisi potentiaalia myös perinteistä julkista hankintaa modernimpaan lähestymistapaan.
Kitkaisten alkuvaiheiden jälkeen Tunnin juna on viime aikoina kohdannut myötätuulta. Varsinais-Suomen liitto ja Uudenmaan liitto ovat esittäneet yhdessä Espoon, Lohjan, Salon ja Turun kaupunkien sekä Vihdin kunnan kanssa Tunnin junan jatkosuunnittelua TEN-T -osarahoituksella. EU-ministerivaliokunta on nyt linjannut Suomen ehdotukset aloitteiksi EU komission investointiohjelmaan ja yhtenä painopisteenä on Tunnin juna Turun ja Helsingin välille. Tämä on hieno asia ja tärkeä poliittinen viesti Suomesta EU:n suuntaan. Tiistaina vielä uutisoitiin liikenne- ja viestintäministeriön pyytäneen Liikennevirastoa laatimaan selvityksen Tunnin junan vaikutuksista alueemme talouteen ja liikenteeseen. Tämä selvitystyö on tärkeä askel hankkeen etenemisessä.
Nyt kun hanke on edennyt lähtökuopista esitysten tasolle, on tärkeää, että suunnittelutyö lähtee etenemään rivakasti. Selvitysvaiheessa on otettava avoimesti huomioon erilaisten toteutus- ja rahoitusmallien tarjoamat vaihtoehdot, jotta uudelle hallitukselle voidaan viedä mahdollisimman kattava liikennepoliittinen selonteko. Toki Tunnin juna on tärkeä saada mukaan jo tulevaan uuteen hallitusohjelmaan.
Raideliikenteen osalta on jo pitkään kaivattu keskustelua uudenlaisista vaihtoehdoista, myös kilpailun osalta. Juuri nyt on paikka tälle keskustelulle, sillä VR:n monopoli on katkolla viimeistään 2025. Aikataulullisesti on siis paitsi järkevää, nyt myös mahdollista, aidosti pohtia vaihtoehtoisia toteutusmalleja junaliikennöinnille Turun ja Helsingin välillä.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että rataliikenne olisi syytä avata kilpailulle. Hinnoiltaan kilpailukykyinen ja toimivampi junaliikenne olisi oikeasti vaihtoehto yksityisautoilulle. Asiakkaan näkökulmasta terve kilpailuasetelma ottaisi varmasti matkustajien toiveita ja tarpeita nykyistä paremmin huomioon. Junakilpailusta on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsissa, jossa Göteborg-Tukholman –välin kilpailu on lisännyt junan käyttöä ja parantanut asiakkaiden palvelua monilla mittareilla. Suomessakin yksityistä junaoperointia on jo tiedossa, kun HSL:n paikallisjunaliikenteen kilpailutuksen sopimuskausi alkaa vuonna 2018.
Tunnin junan kaltaisia isompia julkisia investointihankkeita tulisikin katsoa uudella tavalla ja etsiä uudenlaisia, aikaisempaa modernimpia lähestymistapoja. Esimerkiksi erilaiset mahdollisuudet toteuttaa Tunnin juna yhteistyö- tai elinkaarihankkeena yksityisen tahon kanssa tulisi selvittää.
Infrapuolella on toki jo aikaisemmin toteutettu mm. tiehankkeita elinkaari-, eli PPP-hankkeina (Public Private Partnership). PPP-mallissa jokin yksityinen taho, esimerkiksi joku kokenut kansainvälinen toimija, toteuttaa julkisen hankkeen. Tunnin junan osalta yhteistyötä yksityisen tahon kanssa voisi soveltaa rakennusinvestoinnin, kaluston, operoinnin, tai koko kokonaisuuden osalta. Vaikka elinkaarihankkeista on kieltämättä huonojakin kokemuksia, on aikaisemmista virhearvioista varmasti otettu opikseen. Maailmalla on paljon onnistuneita esimerkkejä erilaisista PPP-hankkeista. PPP-mallissa voisi olla paljon potentiaalia juuri Tunnin junan toteutuksessa. Elinkaarihankkeet eivät edellytä valtiolta tai kunnilta suuria alkuinvestointeja tai mittavia vuosittaisia investointibudjetteja. PPP-malli toisi epäilemättä tehoa valmisteluun ja voisi nopeuttaa hankkeen valmistumisaikataulua. Siksi sitä pitäisi vähintäänkin selvittää tarkemmin.
Varsinais-Suomella voisi olla muitakin intressejä tässä hankkeessa. Mielestäni kokonaisuutta pitää tarkastella vielä laajemmin: Ei riitä, että Tunnin juna tuo pääkaupunkiseudun työpaikat lähemmäs. On pohdittava keinoja, joilla Turun seudun houkuttelevuus yritysten silmissä kasvaa Tunnin junan tuomien etujen lisäksi. Turun seudulla on lähdettävä rohkeasti suunnittelemaan muiden kehityshankkeiden toteuttamista samanaikaisesti: PPP-malliin voisi olla mahdollista yhdistää myös muita seudun kannalta keskeisiä julkisen liikenteen kehityshankkeita, kuten seudullinen pikaraitiotie tai Turun uusi matkakeskus. Suurempi kokonaisuus epäilemättä kiinnostaisi potentiaalisia yksityisiä toteuttajia ja isompi paketti voisi sopia paremmin myös EU:n näkökulmasta komission investointiohjelmaan. Samalla Varsinais-Suomi voisi toimia pilottina ja esimerkkinä uudenlaisessa julkisten, kalliiden infrahankkeiden toteuttamisessa. Julkisen liikenteen kehittäminen on maakunnallemme hyvin tärkeää ja käynnissä olevien kehityshankkeiden toteutuminen toisi kipeästi kaivattua virtaa taloudellemme ja työllisyydellemme. Koska hanke on niin tärkeä, tulee meidän olla avoimia erilaisille toteutusmahdollisuuksille.