Vaalikentillä minulta kysytään toisinaan (ei onneksi kovin usein), tähtäänkö tosissani eduskuntaan. Kysymyksen pontimena vaikuttaa olevan hämmennys siitä, miten kansanedustajuus sopisi arkeeni, olenhan nuori äiti. Tuntuu käsittämättömältä, että vielä vuonna 2015 kohtaa tämäntyyppistä ajattelua. Epäselvyyksien välttämiseksi vastaan mahdollisimman selkeästi:

Kyllä. Tähtään eduskuntaan sataprosenttisen tosissani ja uskon läpimenooni.

Ei. Pienen lapsen vanhemmuus ei ole este kansanedustajan työlle. (En voi uskoa, että jouduin juuri kirjoittamaan tuon edeltävän lauseen.)

Kerronpa vähän itsestäni.
Olen kunnianhimoinen ihminen, pyrin elämässäni eteenpäin ja teen kovasti töitä tavoitteideni eteen.

Olen 28-vuotias. Minulla on kauppatieteiden maisterin tutkinto, johon valmistuin yli neljä vuotta sitten, tavoiteajassa ja hyvin arvosanoin. Opintoihini sisältyi kolme vaihtoa, kaksi työharjoittelua ja viimeisinä vuosina tein opintoja päätoimisen työn ohessa. Valmistumiseni jälkeen olen tehnyt töitä yksityisellä sektorilla, julkisella sektorilla ja kolmannella sektorilla. Minulla on kokemusta vaativista luottamustehtävistä ja olen tehnyt politiikkaa ammatikseni eduskunnassa – kahteen otteeseen ja kolmessa eri tehtävässä. Minulla on oma yritys ja toimin useamman hallituksessa. Harrastan joogaa, lukupiiriä, nuorkauppakamaritoimintaa ja opiskelua. Suoritan parhaillaan töiden ohessa toista maisterintutkintoa.

Perheeseeni kuuluu mies ja pian 2 vuotta täyttävä tytär. Perheeni on minulle valtavan tärkeä ja nautin perhearjesta. Pidän kuitenkin kunnia-asiana sitä, ettei äitiys estä minua tavoittelemasta unelmiani. Mieheni tukee minua ja meillä on erinomaiset, luotettavat tukiverkostot ympärillämme. Meidän on todella mahdollista yhdistää perhe-elämä ja ura ja siitä olen kiitollinen.

Neljä vuotta sitten olin myös ehdolla eduskuntavaaleissa, silloin 24-vuotiaana ensikertalaisena, suoraan koulun penkiltä. Teimme tiimini kanssa täysillä töitä tavoitteenamme läpimeno Kokoomuksen viidentenä kansanedustajana. Lähes 4000 varsinais-suomalaista piti minua äänensä arvoisena ja pääsimme tavoitteeseemme. Olin neljän istuvan kansanedustajan jälkeen listalla viidentenä! Kokoomus kuitenkin menetti 2011 eduskuntavaaleissa tuhansia ääniä ja puolue jäi 600 äänen päähän viidennestä paikasta. Kokoomus siis menetti yhden paikan, jolloin minä jäin ensimmäiselle varasijalle.

Tulos ei ollut pettymys, sillä kampanja oli mahtava kokemus, eikä läpimeno jäänyt itsestämme kiinni. Tällä kertaa emme kuitenkaan tyydy varasijaan.

Neljän vuoden aikana on tapahtunut paljon. Olen monta kokemusta rikkaampi ja monta oppia osaavampi. Minusta on tullut myös äiti. Se on elämäni onnellisin asia, mutta se ei ole himmentänyt omia tavoitteitani. Päinvastoin, tyttäreni olemassaolo kannustaa minua joka päivä tekemään entistä enemmän töitä paremman Suomen ja maailman eteen.

En näe mitään syytä, miksi tavoitteeni olisivat viime vaaleja matalammalla. Koska tähtään kansanedustajaksi tosissani, ilmoitin esimerkiksi taannoin, etten ole käytettävissä kaupunginhallituksen puheenjohtajan, enkä liioin Turun liikuntapalvelujohtajan tehtävään.

Kirkkaana tavoitteenani on kasvattaa äänimäärääni ja päästä näissä vaaleissa eduskuntaan. Asetelma on hyvä ja minä olen valmis. Meillä on kaikki mahdollisuudet. Tällä kertaa mennään läpi asti!