Valikko 

Blogi

Puhe koulutusta koskevassa välikysymyskeskustelussa

Julkaistu 24.9.2015

Tällä viikolla käsiteltiin tämän vaalikauden ensimmäinen välikysymys. Alla siihen liittyvä puheeni. Puhe on luettavissa myös eduskunnan sivuilta.

Arvoisa puhemies,

 

Uuden hallitusohjelman kirjauksista vaikeimmasta päästä olivat juurikin nämä OKM:n hallinnonalaan osuvat leikkaukset. Niitä ei kukaan meistä mielellään tekisi. Säästöjä joudutaan kuitenkin tekemään. Siksi asiat täytyy tehdä uudella tavalla.

 

Samaan aikaan koulutuksemme edellyttää uudistumista. Globaali kilpailu kiristyy ja maailma muuttuu. Emme voi toteuttaa koulutusta enää samalla tavalla kuin ennen. Siksikin asiat täytyy tehdä uudella tavalla.

 

Resurssien niukkuus totta kai kirpaisee, mutta se myös pakottaa meidät miettimään, miten vähemmästä saadaan enemmän irti. Kun leikkaukset nähdään uhkana koulutuksellemme, vielä suurempi uhka on jatkaa nykyisellä tiellä.

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä olemme sitoutuneet siihen, että uudistukset pyritään toteuttamaan niin, että opetuksen ja koulutuksen laatu kärsisi mahdollisimman vähän.

 

Viime hallituskaudella leikattiin sosiaalidemokraattisten opetusministereiden johdolla niinikään satoja miljoonia euroa opetuksesta. Tämä oli hallitusohjelman suurimpia leikkauksia silloinkin. Vuosien 2011-2015 hallitusohjelmassa keskityttiin opetuksen ja esimerkiksi kerhotoiminnan kehittämiseen erilaisin hankerahoituksin.

 

Hankerajoituksesta ei kuitenkaan ollut perusopetuksen tasa-arvon turvaajiksi. Sadat eri hankkeet hämmensivät koulutuskenttää, eikä kenelläkään tuntunut olevan kokonaiskuvaa tilanteesta. Hankerahat kasautuivat sellaisille kunnille, jotka osaavat hakea rahaa ja joilla on olemassa olevia suunnitelmia rahan käyttämiselle.

 

Opetusministerinä ollessaan edustaja Gustafsson lupasi julkisesti nostaa koulutuksen tasoa niin, että Suomi on 2020 koulutuksen kärkimaa. Tähän maaliin ei sosiaalidemokraatti-ministereiden aikana kuitenkaan päästy. Riittäviä toimenpiteitä ei saatu aikaiseksi opetuksen, kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiseksi.

 

Nyt hallitus jatkaa tätä työtä Kokoomuslaisen opetusministerin johdolla. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite: Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Vaaditaan kauaskantoista päätöksentekoa, jolla saadaan aikaiseksi pysyviä muutoksia rakenteissa. Haluamme uudistaa toimintatapoja, sillä uudistaminen ei onnistu ainoastaan lykkäämällä erilaisia hankerahoja maailmalle.

 

Olemme tienhaarassa. Kaikki oppimistuloksia mitanneet arvioinnit, Pisa mukaan lukien, kertovat, että oppilaiden osaaminen ja myös asenteet oppimista kohtaan ovat heikentymässä.

 

Oppimistulokset sinällään eivät ole autuaaksi tekevä mittari. Oppimisten ja tietoyhteiskunnan murros on niin suuri, että voidaan aiheellisesti kysyä, mittaavatko oppimistulosten arvioinnit enää oikeita asioita. Opettaminen, oppiminen ja opetusympäristö muuttuvat. Mitä koulusta tulisi tänä päivänä jäädä käteen, jotta koulussa vietetty aika voidaan todeta tulokselliseksi?

 

Koulutuksen nykytilasta on syytä olla huolissaan ja juuri siksi tämä hallitus panostaa ministeri Grahn-Laasosen johdolla kärkihankkeiden kautta nimenomaan uusiin oppimisympäristöihin, opetuksen digitalisaatioon ja opettajien täydennyskoulutukseen.

 

Uudella tavalla tekeminen ja koulutuksen nykyaikaistaminen ovat keskiössä. Se tarkoittaa rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia. Myös rahaa on luvassa, sillä hallitus panostaa koulutuksen kärkihankkeisiin 300 miljoonaa euroa. Kärkihankkeiden kautta koulutuksessa tuetaan kehitystä, mikä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Koulutuksen kärkihankkeiden valmistelussa on kuunneltu opetuksen ja kasvatusten laaja-alaista kenttää. Hallitusohjelmassa keskitytään asetettujen tavoitteiden mukaisiin toimiin: osallisuuden lisäämiseen, pitkäjänteiseen kehitystyöhön ja jatkumoon koulutuksen laadun kehittämiseksi.

 

Hallitus sai eduskunnalta luottamuslauseen välikysymysäänestyksessä äänin 104-60.

 

 

Mikäli olisin saanut keskustelun aikana vastauspuheenvuoron, olisin tiedustellut oppositiolta, mikä sen vaihtoehto koulutussäästöihin olisi.

Mitä ovat ne koulutuspoliittisesti kestävät rakenteelliset uudistukset, joilla välikysymyksen allekirjoittajat olisivat korvanneet koulutusleikkaukset? Tehtyjä, kipeitä ehdotuksia on helppo arvostella. Vaikeampaa on esittää uskottava, todennettu vaihtoehto.

SDP on puhunut ympäripyöreitä vientiin panostamisesta, mutta tuntuu että he samaan aikaan vastustavat kaikkia niitä keinoja, joilla hallitus tähän pyrkii. Vihreät taasen ovat esittäneet varjo-ohjelman, josta löytyy konkretiaakin. On helppo innostua esimerkiksi Vihreiden varjohallitusohjelmassaan esittämästä ja myös välikysymyskeskustelussa esille nostamasta ympäristölle haitallisten tukien leikkaamisesta. Valitettavasti tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, ettei asia ole niin yksinkertainen.

Itse olen aina puhunut, että kestävässä päätöksenteossa tulisi pyrkiä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristönäkökulman tasapainoon. Minulle on syntynyt vaikutelma, että Vihreiden ehdotuksessa tämä kestävän kehityksen perusperiaate on jäänyt unholaan.

Vaikka joukossa on epäilemättä joitakin tukimuotoja, jotka eivät nykypäivänä ole enää perusteltuja, on iso osa ympäristölle haitallisista tuista itse asiassa alennettuja verokantoja. Verotukien muutokset vaikuttavat lopulta hintoihin ja siten kuluttajien käyttäytymiseen. Koulutushyödykkeiden hintojen nousu tuotannon ja kuljetusten kustannusten kasvun johdosta kohdistuisi erityisesti pienituloisiin.

Verotukien poistamista ei voi suoraan osoittaa vaihtoehdoksi koulutussäästöille, eihän verotuen poistaminen välttämättä edes lisää verotuloja vastaavalla määrällä. Joka tapauksessa Vihreiden malli korottaisi veroja, joka taasen nostaisi paineita myös palveluiden ja tuotteiden hintojen nousulle.

Vihreät itsekin ovat vastustaneet kokonaisveroasteen nostoa, mikä on myös tämän hallituksen tavoitteena. Ympäristölle haitallisten verokantojen nostaminen olisi ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa eikä sikäli vastaa uskottavasti koulutussäästöjä vastaavaan säästötarpeeseen. Vai miten paljon Vihreät olisivat valmiit kokonaisveroastetta nostamaan?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *