Suomen merialueiden ja sisävesien jätehuolto nojaa Pidä Saaristo Siistinä ry:n tekemään työhön. Yhdistyksen käyttämä huoltoalus on tullut elinkaarensa päähän, eikä välttämättä selviä enää edes tulevasta kesästä. Olen itse vieraillut aluksella ja voin vahvistaa sen olevan täysin riittämätön hoitamaan tehtäviään. Nyt koko saariston jätehuolto ja konkreettinen merensuojelutyö on vaarassa.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n toteuttamaan konkreettiseen jätehuoltotyöhön kuuluu mm. veneilijöiden jätteistä, kuivakäymälöistä, kelluvista imutyhjennysasemista ja retkisatamien huollosta vastaaminen. Yhdistyksen jätehuoltopalveluita kutsutaan Roope-palveluiksi, ja niistä vastaavat yhdistyksen huoltoalukset miehistöineen. Yhdistyksen tällä hetkellä käyttämä m/s Roope -alus (”Roska-Roope”) on aivan riittämätön nykyisiin tehtäviinsä ja sen tekniikka ei kestä enää nykyistä kuormitusta. Yhdistyksen tekemä konkreettinen merensuojelutyö on vaarassa ja sitä kautta koko yhdistyksen toiminta. Toiminnan turvaamiseksi huoltoalus on uusittava.
Uuden huoltoaluksen hinta on n. 1,5-2 milj. euroa. Hankittavaa alusta käytetään saariston suojelutyöhön koko avovesikauden ajan. Aluksen peruskäyttöaste yhden kauden aikana on noin 100 meripäivää ja n. 4 500—5 000 merimailia. Itämeren, sisävesiemme ja rantojemme puhtauden sekä suojelun turvaamiseksi järjestön olisi ehdottoman tärkeä saada uusi alus käyttöönsä. Heillä on myös oma keräys käynnissä, mutta sen tuotto on vielä kaukana tavoitteesta.
Yhdistys on myös itse säästänyt uutta huoltoalusta varten, mutta investointiavustusta tarvittaisiin vähintään 500 000e, jotta yhdistyksen toiminta, saariston jätehuolto sekä merensuojelutyö voi jatkua. Tilanne on vakava ja alushankinta saatava tavalla tai toisella ratkaistua. Olen tehnyt lukuisia toimia investointiavustuksen saamiseksi, niin budjettiehdotuksen, toimenpidealoitteen ja nyt lisätalousarvion muodossa.
Investointiavustus ei edennyt budjettiin
Nostin tarpeen esille jo syksyn budjettikäsittelyssä Ympäristövaliokunnassa ja ehdotuksestani teimmekin yksimielisen ehdotuksen alusinvestoinnin tukemisesta. Se ei kuitenkaan edennyt Valtiovarainvaliokunnasta. Varsinaisessa budjettikäsittelyssä keskustelimme aiheesta hyvässä hengessä ministeri Tiilikaisen kanssa täysistunnossa. Jokin ratkaisu hankinnalle on löydyttävä.
Lisätalousarviosta ratkaisu akuuttiin tilanteeseen nopeasti
Viime viikkoina olen tehnyt kovasti töitä saadakseni investointiavustuksen seuraavaan lisätalousarvioon. Saariston jätehuolto on tavalla tai toisella turvattava ja alusinvestoinnin tukeminen lisätalousarviosta olisi siten varsin perusteltua. Kysymyksessä olisi konkreettinen ja välttämätön, pieni panostus vesistöjemme hyväksi.
Pienellä lakimuutoksella iso hyöty yhteishankinnoille
Sittemmin olen tehnyt myös toimenpidealoitteen ministeri Tiilikaiselle öljynsuojarahaston hyödyntämisestä tämän kaltaiseen yhteishankkeeseen. Hankittava huoltoalus voisi nimittäin sisältää myös öljyntorjuntavalmiuden. Alus on jatkuvasti liikkeellä Saaristomeren toiminta-alueella ja tämän vuoksi lähtövalmius tarvittaessa öljyntorjuntatehtäviin on hyvä. Alus kuuluisi Saaristomeren öljyntorjuntavalmiuteen ja öljyntorjuntatyöt toteutettaisiin yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. Tekemäni toimenpidealoite liittyy juuri tähän mahdollisuuteen.
Aloitteessani pyysin hallitusta selvittämään öljysuojelurahaston mahdollisuuden tukea harkinnanvaraisten avustusten kautta järjestöjä investoinneissa ja kalustohankinnoissa. Tällä hetkellä vapaaehtoisjärjestöllä on mahdollisuus hakea öljysuojarahastolta harkinnanvaraista avustusta öljyvahinkojen torjunnan tai torjuntavalmiuden ylläpidon kannalta tarpeelliseen toimintaan, mutta ei kalustehankintoihin tai muihin vastaaviin investointeihin.
Esimerkiksi Pidä Saaristo Siistinä ry on hakenut rahastosta tukea alushankinnalle, mutta sitä ei ole voitu järjestölle myöntää. Myös muut vapaaehtoisjärjestöt ovat eri yhteyksissä esittäneet Ympäristöministeriölle ja Öljysuojarahastolle kiinnostuksensa osallistua öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan sekä ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden kehittämiseen. Tällä hetkellä avustusta ei kuitenkaan ole ollut mahdollista myöntää sellaisiinkaan vapaaehtoisjärjestöjen hakemuksiin, jotka ovat perustuneet yhteishankintoihin julkisen toimijan kanssa.
Olisikin mielestäni perusteltua, että öljysuojelurahastosta voitaisiin harkitusti tukea järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteishankkeita. Esimerkiksi Pidä Saaristo Siistinä ry voisi käyttää öljyntorjuntaan suunniteltua alusta omassa toiminnassaan silloin, kun torjuntaviranomaisella ei ole käyttöä alukselle.
Tulevaisuudessa tarvitaan kestävämpi pitkäaikainen ratkaisu
Jatkoa ajatellen on tärkeä pohtia, onko nykyinen järjestötyöhön nojaava malli järkevin mahdollinen saariston jätehuollon turvaamiseksi. Olisi varmasti perusteltua pohjata tämän tyyppisen toiminnan rahoitus vakaammalle pohjalle, kuin yhdistyksen keräämiin vapaaehtoisiin maksuihin ja lahjoituksiin. Oikea aika tälle pohdinnalle on juuri nyt, kun mahdollisesta veneverosta käydään keskustelua. Kestävä ratkaisu voisi olla, että jätemaksu kerättäisiin osana veneilijöille pakollista maksua.