Valikko 

Blogi

Nuorisotyötä ja nuorisolain vaikuttavuutta edistämässä

Julkaistu 7.9.2016

14241395_701925616612730_2220065721352833636_o

 

Olen kuluvalla viikolla mukana Allianssin Nuorisotyön viikon –kampanjassa #HupparikansanPuolella #SyrjinnästäVapaa. Sanomani kampanjassa on, että nuorten vaikutusmahdollisuudet on turvattava, eikä osallistuminen saa olla näennäistä. Nuorten mielipiteen kuulee vain kuuntelemalla. Aiheeseen läheisesti liittyen eduskunta käsitteli uutta nuorisolakia tiistaina 6.9. syysistuntokauden ensimmäisessä täysistunnossa. Puheessani täysistunnossa nostin esille muun muassa nuorten vaikutusmahdollisuuksiin liittyviä ajatuksiani:

 

Uuden nuorisolain valmistelussa on ollut mukava huomata, miten asian takana on vahva yhteinen tahtotila yli puoluerajojen. Huomionarvoista ja edistyksellistä on myös se, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on halunnut vahvasti ottaa nuoret mukaan lain valmisteluun ja siten tämä laki on myös nuorten näköinen, niin kuin nuorisolain täytyykin olla.

Uusi nuorisolaki tulee tarpeeseen, ja se vahvistaa nykyistä lakia siltä osin, kun laki on jäänyt ajasta ja osoittautunut toimimattomaksi. Ajat muuttuvat, ja siltä osin lakejakin on syytä päivittää. Uusi laki tuo esimerkiksi selkeyttä valtion ja kunnan väliseen vastuunjakoon nuorisotyössä. Uuden nuorisolain keskeisenä tavoitteena on vahvistaa nuorten mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Jatkossa myös valtionhallinnon rooli ja vastuu tässä selkeytyy, mutta kunnissakin on osaltaan kehitettävää nuorten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi.

Kannan itse huolta — tämän nuorisolain valmistelun osalta, mutta myös liittyen kuntalain kirjaukseen nuorisovaltuustoista — siitä, millä tavalla kunnissa voidaan aidosti varmistaa, että nuorilla on oikeat vaikutusmahdollisuudet. Aika on sikäli haasteellinen, että kuntien tehtävätaakkaa ei taloudellisen paineen alla voida lisätä. Siinä mielessä uusi nuorisolaki on onnistunut, että se antaa kunnille paremman mahdollisuuden toteuttaa nuorisotyötä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen, lisäämättä kuitenkaan kuntien tehtäviä nimellisesti.

Nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden toteutumisessa tuleekin olemaan ihan keskeistä se, millä tavalla uutta nuorisolakia ryhdytään toimeenpanemaan kunnissa. Lakiuudistuksen yhteydessä olisi olennaista kiinnittää huomiota nuorille suunnattujen osallistumismahdollisuuksien vaikuttavuuteen, jotta osallistuminen ei jää näennäiseksi tai päälleliimatuksi. Esimerkiksi nuorisovaltuustojen toiminnassa on vaarana, että perustetaan nuorten vaikuttajaryhmä, joka jää muusta päätöksenteosta irralliseksi, nuorten keskinäiseksi toimintamuodoksi. Nuorisovaltuuston tai muun nuorten vaikuttajaryhmän perustaminen ei siis yksinään riitä varmistamaan nuorten osallistumista, vaan on huolehdittava myös ryhmän toimintaedellytyksistä luomalla nuorten toiminnalle aito linkki varsinaiseen päätöksentekoon.

Nuorten mielipide voidaan kuulla vain, jos sitä kuunnellaan. Tämä tavoite vaatii toteutuakseen vuorovaikutuksen kulttuurin luomista nuorten vaikuttajaryhmien ja muiden yhteiskunnassamme toimivien ryhmien välille. Onnistumiseen tarvitaan mielestäni ennen kaikkea meiltä aikuisilta muutoksia asenteiden tasolla ja toimintatapojen suhteen. On lisäksi tärkeää, että nuoret kokevat saavansa arvostusta tekemästään työstä. Mielestäni tämä arvostus osoitetaan parhaiten kohtaamalla nuoret aidosti.

Lain yleisistä tavoitteista haluaisin nostaa ennen kaikkea esille kestävän kehityksen ja monikulttuurisuuden tavoitteet. Kestävä kehitys on hyvä yleinen yhteiskunnallinen ohjenuora nimenomaan niin kuin se tässä lakiesityksessä ymmärretään, eli laajasti käsitettynä huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat, sekä vastuu näissä kaikissa kolmessa. Sen lisäksi lain yleisenä tavoitteena mainitaan arvopohjana kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, ja pidän erityisesti näinä aikoina hyvin tärkeänä, että monikulttuurisuutta pidetään esillä ja vahvistetaan. 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *