Näin kansainvälisenä naistenpäivänä haluan nostaa esille kehitysyhteistyön ja demokratian vahvistamisen merkityksen naisten oikeuksien parantamiseksi.
Meillä on Suomessakin vielä työtä tehtävänä esimerkiksi työelämän tasa-arvon edistämisessä ja vanhemmuuden kustannusten jakautumisessa tasaisemmin sukupuolten välillä. Maailmanlaajuisessa mittakaavassa Suomessa on kuitenkin paljon sellaista, jossa voimme näyttää esimerkkiä ja viedä osaamista maailmalle. Vakaissa ja demokraattisissa yhteiskunnissa naisten asema on turvatumpi ja kehitysyhteistyön avulla voidaan parantaa tyttöjen ja naisten tilannetta monin tavoin.
Naisten oikeudet ovat olleet vahvasti mukana YK:n agendalla sen perustamisesta lähtien. Kansainvälisestä naistenpäivästä tuli YK:n tunnustama teemapäivä vuonna 1975. Vaikka naisten oikeudet ovat olleet esillä jo pitkään, on meillä monillakin mittareilla tarkasteltuna vielä paljon matkaa sukupuolten tasa-arvoon, tai edes siihen, että jokaisella naisella olisi oikeus ja mahdollisuus päättää itseään koskevista kysymyksistä.
Ilmastonmuutos vaikeuttaa tyttöjen ja naisten tilannetta entisestään. Jo nyt esimerkiksi vedenhaku on kehittyvissä maissa pääsääntöisesti tyttöjen ja naisten vastuulla. Kun kuivuus lisääntyy, pidentyvät vedenhakumatkat entisestään, mikä lisää tyttöjen riskiä joutua vaaratilanteisiin sekä vaikeuttaa mahdollisuuksia koulunkäyntiin. Samalla kun heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon mahdollisuudet kapenevat, väestönkasvu vielä lisää haasteita. Siksi kehittyvien maiden naisten oikeudet ovat mitä suurimmassa määrin meidän kaikkien yhteinen asia.
Kansainvälisessä yhteistyössä on tärkeä vaikuttaa poliittisen vakauden ja demokratian edistämiseen kehittyvissä maissa. Esimerkiksi luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää sitä, että valtiolliset järjestelmät edistävät taloudellisen hyödyn valumista koko yhteiskuntaan. Kehityksen kannalta on myös keskeistä vahvistaa tyttöjen ja naisten osallistumismahdollisuuksia vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Meillä suomalaisilla on tähän työhön paljon annettavaa.
On selvää, että kehitysyhteistyön määrärahojen kasvattamiseksi kohti 0,7 % BKT:sta on tulevalla kaudella luotava uskottava tiekartta. Yhdessä kaudessa hyppäystä tuskin saadaan tehtyä, mutta tavoite voisi olla kahden kauden päässä. Mielestäni panostuksia tulisi kohdentaa erityisesti naisten ja tyttöjen koulutusta tukeviin sekä lisääntymis- ja seksuaaliterveyttä parantaviin hankkeisiin.
Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) varapuheenjohtajana sekä puolueiden demokratiajärjestö Demo ry:n varapuheenjohtajana olen kansanedustajana ollessaan seurannut aktiivisesti Suomen tukemia demokratia- ja kehitysyhteistyöhankkeita maailmalla.
Viime syksynä johdin suomalaisten kansanedustajien delegaatiota Mosambikissa, jossa väestönkasvu on Afrikan toiseksi korkeinta. Naiset Mosambikissa saavat keskimäärin yli kuusi lasta. Usein naiset tulevat äideiksi ollessaan vielä itsekin lapsia, jolloin terveysriskit ovat moninkertaisia ja äitiyden myötä loppuu myös koulunkäynti. Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen panostamalla annetaan maailman naisille mahdollisuuksia päättää omasta elämästään, hillitään väestönkasvua sekä edistetään tasa-arvoa, joka on kestävän kehityksen edellytys.
Saara-Sofia
(Seuraamassa tyttöjen jalkapallo-ottelua Mafalalan lähiössä Maputossa)