Valikko 

Blogi

Mahdollisuus vaikuttaa nousee mahdollisuudesta osallistua

Julkaistu 10.9.2016

Uuden nuorisolain käsittelyn ja Allianssin #HupparikansanPuolesta -kampanjan myötä nuorten asiat ovat olleet paljon esillä ”työpöydälläni” tällä viikolla. Samoin viikkoa ovat värittäneet tasa-arvoteemat, sillä eduskunnassa on käsitelty jälleen tasa-arvoista avioliittolakia ja lisäksi olen osallistunut useampaan tilaisuuteen, joissa aiheena on ollut feminismi. Tein myös pienten lasten vanhempien yhdenvertaisiin poliittisiin osallistumismahdollisuuksiin liittyen kirjallisen kysymyksen kollegoideni Sari Multalan ja Outi Mäkelän kanssa. Kaikkiaan viikko on siis kulunut pohtiessa sitä, onko meillä yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa iästä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta.

Sain taannoin kahdelta Jyväskylässä, Schildtin lukiossa opiskelevalta nuorelta listan erittäin hyviä kysymyksiä. Ella Niiranen ja Ella Saikkonen (nimet julkaistu luvalla) selvittivät yhteiskuntaopin projektityössään kansanedustajien vaikutusmahdollisuuksia. Erityisesti he halusivat kuulla nuorten kansanedustajien mielipiteitä ja kokemuksia.

Näihin kysymyksiin vastatessa palautui hyvin mieleen oma polkuni seuratyöstä politiikkaan, ja kunnallisesta päätöksenteosta edelleen kansanedustajaksi. Erilaisia vaiheita muistellessa, sanon omaksi kunniakseni sen, että olen aina tehnyt kovasti töitä tavoitteideni eteen. Olen perehtynyt asioiden taustoihin ja pitänyt sinnikkäästi esillä sellaisia teemoja, jotka ovat olleet minulle tärkeitä. Haluan kuitenkin samaan hengenvetoon kiittää kaikkia niitä, jotka ovat matkan varrella uskoneet minuun ja antaneet mahdollisuuden. Ilman mahdollisuutta osallistua ja näyttää kuka minä olen, en olisi nyt tässä.

Yhteiskunnassamme on herkästi tarve lokeroida ihmisiä. Tässäkin tekstissäni puhun ”nuorista” ihan kuin se olisi noiden yksilöiden tärkein määrittävä tekijä, tai ihan kuin kaikki nuoret olisivat juuri samanlaisia. Meidän jokaisen onkin jatkuvasti tehtävä töitä, jotta näemme yksilöt stereotypioiden takana. Toisten kuunteleminen vaatii sitä, että kääntää ensin omat ennakkoasenteet pois päältä. Tasa-arvon eteen on edelleen tehtävä töitä.

 

 

Tässä vastaukseni Ellan ja Ellan kysymyksiin:

 

1.Minkä ikäisenä kiinnostuit politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta?

Tulin mukaan politiikkaan kun lähdin ehdolle kunnallisvaaleissa vuonna 2008. Olin tuolloin 22 –vuotias. Vaikuttamisen taustani on kuitenkin alkanut jo järjestöpuolella. Olin nimittäin ennen politiikkaa vahvasti mukana liikuntajärjestöjen toiminnassa ja siellä luottamushenkilönä mm. oman urheiluseurani puheenjohtajana ja voimisteluhallituksen jäsenenä. Olen siis ”aina” ollut kiinnostunut vaikuttamisesta ja kaikessa tekemisessäni pyrkinyt olemaan sillä tavalla aktiivinen, että olen mukana kehittämässä toimintaa ja siten vaikuttamassa.

 

  1. Miksi valitsit edustamasi puolueen?

Puolueen valinta ei ollut minulle itsestäänselvyys. Kun lähdin mukaan politiikkaan, harkitsin puoluevalintaa tarkkaan. Olen ollut tyytyväinen valintaani. Kokoomuksen arvoissa keskeisiä ovat esimerkiksi mahdollisuuksien tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja välittäminen. Kokoomus on tulevaisuuteen katsova yhteisö, jossa on tilaa myös uusille näkökulmille. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä.

 

  1. Oletko ollut mukana kuntapolitiikassa tai esimerkiksi kotikuntasi nuorisovaltuustossa?

Olen tosiaan ollut mukana kunnallispolitiikassa vuodesta 2008. Tulin silloin valituksia Turun kaupunginvaltuustoon ja toimin liikuntalautakunnan puheenjohtajana. Tulin valituksi valtuustoon myös seuraavissa kunnallisvaaleissa ja silloin toimin kaupunginhallituksen jäsenenä. Sen jälkeen kun tulin valituksi eduskuntaan 2015, luovuin kaupunginhallituksen paikasta ja toimin nyt vain valtuutettuna Turussa, sillä kansanedustajan työ vie paljon aikaa ja minun on pitänyt miettiä uudestaan mihin haluan keskittyä. Turun nuorisovaltuusto on perustettu vasta vuonna 2014, joten siinä en ole toiminut, mutta tällä hetkellä toimin kyllä nuorisovaltuuston kummivaltuutettuna.

 

  1. Onko kansanedustajan työ vastannut odotuksiasi?

Minulla oli hyvä käsitys kansanedustajan työstä jo ennen kuin tulin valituksi, sillä olen työskennellyt eduskunnassa kahteenkin otteeseen. Kansanedustajan työ on juuri sellaista vaikuttamista, mitä minä haluan tehdä. Työtä voi tehdä hyvin monella tavalla ja se mitä esimerkiksi televisiosta tai lehdistä voi katsoa, on vain pieni osa kansanedustajan työstä. Mielestäni tärkein työ tehdään valiokunnissa ja muissa verkostoissa, joissa asioita valmistellaan päätöksentekoa varten. Olen saanut itselleni varsin mieluiset valiokunnat (ympäristövaliokunta ja sivistysvaliokunta), joten näissä pääsen edistämään juuri minulle tärkeitä asioita.

 

  1. Koetko että sinulla on paljon / tarpeeksi vaikutusvaltaa yhteiskunnallisiin asioihin?

Koen, että minulla on hyvin vaikutusvaltaa erityisesti niissä asioissa, jotka ovat ”osaamisaluettani”, eli ympäristö-, sivistys-, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus-, ja esim. liikunta-asiat. Minulla on noissa asioissa pitkä kokemus ja olen erikoistunut niihin. Siten minuun suhtaudutaan puolueessani näihin asioihin perehtyneenä ja saan olla eräänlaisena asiantuntijana viemässä noita asioita eteenpäin. Näiden asioiden ympärille minulla on myös muodostunut vahva verkosto muita asiantuntijoita ja osaajia, erilaisia kontakteja, joita voin hyödyntää vaikuttamisessa. Tähän mielestäni kiteytyy hyvin politiikka ja vaikutusvalta. Pitää tehdä töitä ja ”lukea läksynsä”, jotta pääsee asemaan, jossa osaamista arvostetaan ja silloin pääsee myös käyttämään tuon aseman tuomaa vaikutusvaltaa.

 

  1. Mikä olisi mielestäsi paras tapa nuorelle vaikuttaa asioihin kuntatasolla?

Vaikuttaa voi monella tavalla. Tärkeintä on oma kiinnostus ja innostus. Nuorisovaltuustossa pääsee hyvin tutustumaan kunnan päätöksentekoon ja siellä voi verkostoitua muiden vaikuttamisesta kiinnostuneiden kanssa. Samalla tavalla järjestöissä (sekä poliittiset että muut liikkeet) on mahdollisuus päästä mukaan vaikuttamaan. Vaikuttaminen on helpompaa, kun ei ole asiansa kanssa yksin. Isolla porukalla saa aina paremmin huomiota asialle ja järjestön, yhdistyksen tai vaikuttajaryhmän takana toimiminen on mielestäni hyvä tapa lähteä vaikuttamaan ja verkostoitumaan. Kannustan myös olemaan yhteydessä oman kunnan paikallisiin poliitikkoihin.

 

  1. Mihin maailmaanlaajuisiin asioihin Suomen pitäisi mielestäsi vaikuttaa enemmän?

Ilmastonmuutokseen ja ympäristön suojeluun tarvitaan erityisesti kansainvälistä yhteistyötä. Suomella on ympäristöasioissa myös paljon annettavaa, sillä olemme edelläkävijöitä mm. tutkimuksen ja innovaatioiden suhteen. Meillä on kuitenkin myös omassa tontissamme paljon sellaista mitä voisimme hoitaa paremmin. Esimerkiksi Itämeren suojelussa voisimme tehdä vielä enemmän, esimerkiksi maatalouden päästöjen vähentämiseksi.

Toinen mielestäni tärkeä maailmanlaajuinen asia on kansainvälinen yhteistyö rauhan ylläpitämiseksi ja maailma pakolaisten auttamiseksi. Kehitysyhteistyössä Suomi voisi tehdä enemmän. Tärkeää on viedä osaamista ja apua paikan päälle kriisialueille, jotta ihmiset voisivat rakentaa elämäänsä siellä missä heidän kotinsa on. Täällä Suomessa taas meillä on vielä paljon kehitettävää siinä, miten ratkaisemme pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.

 

  1. Oletko joutunut joskus jättämään tiettyä argumenttia tai mielipidettä ilmaisematta, sillä se on vastoin puolueesi yleistä kantaa?

Kokoomuksessa on onneksi tilaa erilaisille mielipiteille, eikä kaikesta tarvitse olla samaa mieltä. Reilua on kertoa oma kantansa ryhmäkokouksessa avoimesti, jos on eri mieltä niin sanotun yleisen kannan kanssa. On ollut äänestyksiäkin, joissa en ole äänestänyt muiden puolueeni kansanedustajien kanssa samalla tavalla. Ne ovat olleet harkittuja päätöksiä, joista olen keskustellut puolueeni toimijoiden kanssa etukäteen. Lähtökohtaisesti kuitenkin yhteinen linja on aina löytynyt ja nämä ovat olleet poikkeustilanteita.

 

  1. Voiko ulkopuolinen taho esimerkiksi rahalla vaikuttaa päätöksentekoon tai asioiden käsittelyyn eduskunnassa?

Kansanedustajien työssä keskeistä on erilaisten mielipiteiden kuunteleminen, faktoihin ja argumentteihin perehtyminen puolesta ja vastaan sekä oman näkemyksen muodostaminen näiden perusteella. Erilaiset taustajärjestöt siis tuovat kantojaan esille ja se kuuluu asiaan, rahalla ei kuitenkaan suoranaisesti kukaan vaikuta. Kansanedustajilla on myös säännöt siitä, millä tavalla esimerkiksi tarjoiluihin ja mahdollisiin lahjoihin suhtaudutaan. Arvokkaita lahjoja ei oteta vastaan, eikä niitä ole kohdalleni osunutkaan.

 

  1. Mitkä olivat vaalilupauksesi ja oletko pitänyt niistä kiinni?

Lupasin olla tavoitettavissa vaalien välilläkin ja tämän olen pitänyt. Lupasin myös huomioida päätöksenteossa erilaisia näkemyksiä ja tämänkin olen pitänyt. Kolmanneksi lupasin edistää kestävän kehityksen mukaista päätöksentekoa ja tätä työtä teen joka päivä työssäni.

 

+Bonus 🙂

 

Oletko tavannut Sauli Niinistön koiraa Lennua? Entä tiedätkö, ovatko Tarja Halosen kilpikonnat löytyneet?

Valitettavasti en ole päässyt tapaamaan Lennua! En myöskään tiedä Tarja Halosen kilpikonnista, vaikka presidentti Halosta olenkin silloin tällöin tavannut eri merkeissä. Toivottavasti kilppareilla on kaikki hyvin!

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *