Valikko 

Blogi

Lukion tuntijakokokeilu on mahdollisuus – ei uhka yleissivistävyydelle

Julkaistu 3.2.2016

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoi viime viikolla, että syksyllä tullaan käynnistämään uusi lukion tuntijakokokeilu. Kokeiluun osallistuvien lukioiden opiskelijoille annetaan nykyistä laajempi mahdollisuus valita, keskittyvätkö he opinnoissaan reaaliaineista matemaattis- luonnontieteellisten oppiaineiden vai humanistis-yhteiskuntatieteellisten aineiden opiskeluun.

Kollegani Li Andersson vasemmistoliitosta kirjoitti tänään aiheesta blogitekstin. Hän kehui vuolaasti yleisellä tasolla kokeilujen edistämistä, mutta tyrmäsi samalla tämän nimenomaisen kokeilun sanoen sen olevan uhka yleissivistävyydelle. Kysymyksessä on kuitenkin päinvastoin mahdollisuus lukiokoulutuksen kehittämiselle. Tervetulleen kokeilun tuloksia hyödynnetään myöhemmin laajemmassa lukion kehittämistyössä, mitä Andersson tekstissään pitikin kokeilujen etuna.

Edustaja Andersson syytti ministeri Grahn-Laasosta myös asiantuntijatyön heittämisestä romukoppaan. En voi allekirjoittaa tätäkään väitettä, sillä itseasiassa tällaista uudistusta esitti nimenomaisesti viime vaalikaudella työskennellyt lukion tuntijaon uudistamista valmistellut asiantuntijatyöryhmä.

Kokeiluun osallistuvat opiskelijat voivat halutessaan nykyistä paremmin keskittyä itselleen mieluisiksi ja tulevaisuuden suunnitelmien kannalta tärkeiksi kokemiinsa oppiaineisiin. Yleissivistävyys varmistetaan siten, että opiskelijoiden on kuitenkin opiskeltava molempien oppiaineryhmien aineita riittävän kattavasti.

Kokeilussa yleissivistävyys siis säilyy, mutta valinnanvapaus lisääntyy. Ketään ei olla tässä uudistuksessa pakottamassa valintojen tekemiseen, vaan antamassa siihen mahdollisuus. Valinnaisuuden lisääminen korostaa toimivan opinto-ohjauksen merkitystä.

Lukion tehtävänä on antaa yleissivistävä tutkinto, joka opettaa valmiudet jatko-opintoihin. Tuntujakokokeilu tukee tätäkin tavoitetta. Mielestäni on tärkeää, että kaikki lukion opiskelijat saavat perusyleissivistyksen niin matemaattis- luonnontieteellisistä kuin humanistis-yhteiskuntatieteellisistä aineista. Samalla on syytä pohtia, onko tarkoituksenmukaista velvoittaa kaikki opiskelijat opiskelemaan yhtä paljon kaikkia aineita. Opiskelijat ovat erilaisia ja osalla tulevaisuudensuunnitelmat ja -haaveet voivat olla hyvinkin kirkkaat jo lukiovaiheessa. Näitä tavoitteita ja opiskelumotivaatiota on tärkeä tukea. Mikäli opiskelija haluaa valita oppiaineryhmien väliltä erikoistumista, tukisi se hänen valmistautumistaan lukion jälkeisiin jatko-opintoihin.

En pysty jakamaan Anderssonin väitettä yleissivistyksen uhattuna olemisesta. Tuntijakokokeilu antaa mahdollisuuksia kokeilla, voisiko valinnaisuuden lisääminen esimerkiksi nopeuttaa jatko-opintoihin siirtymistä. Lukiokoulutusta on tärkeätä kehittää jatkuvasti ja siinä työssä kyseessä on hyvä päätös. Aikataulullisesti kokeilu alkaa syksyllä uuden tuntijaon ja opetussuunnitelmien astuessa voimaan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *