Valikko 

Blogi

Liian vähäinen liikunta on miljardiluokan kysymys

Julkaistu 9.4.2015

Olen toiminut liikunnan ja urheilun parissa koko ikäni. Vuosien saatossa olen vaikuttanut monessa roolissa: ensin harrastajana, liikkujana ja urheilijana, sittemmin ohjaajana, valmentajana, seurajohtajana sekä järjestövaikuttajana ja kuntapäättäjänä. Nykyään toimin seurassa myös harrastavan lapsen vanhempana sekä liikunta-alan yrittäjänä.

Liikuntapolitiikkaan olen ollut vaikuttamassa lukuisissa luottamustehtävissä. Olin alle 20-vuotias, kun minut valittiin perinteikkään yleisseuran, Turun Riennon puheenjohtajaksi. Olin silloin Suomen nuorin seurajohtaja. Tätä edelsi vuosia innokasta seuratyötä. Kymmenen vuotta sitten olin perustamassa Liikunnan ja urheilun nuorisokomiteaa ja toimin LUNK:n puheenjohtajana kaksi ensimmäistä kautta. Pääsin vaikuttamaan valtakunnallisiin järjestöihin, mm. SLU:n kansainväliseen valiokuntaan ja Nuoren Suomen hallitukseen. Tämä oli aikaa ennen järjestöjen yhdistymistä Valo ry:ksi. Voimisteluliiton hallituksessa vaikutin useamman kauden ja vedin mm. nuorten harrastetoiminnan kehitystyötä. Politiikkaan lähdin vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Minut valittiin heti hyvällä äänimäärällä Turun kaupunginvaltuustoon sekä liikuntalautakunnan puheenjohtajaksi. Tässä tehtävässä olen saanut toistaiseksi merkittävimmät poliittiset onnistumiseni. Osallistun lautakunnan kokouksiin edelleen, nyt kaupunginhallituksen edustajana.

Liian vähäinen liikunta on Suomen kannalta aivan keskeisimpiä haasteita, niin kansanterveyden kuin kansantalouden näkökulmasta. Kuten jo niin moneen kertaan tutkittua ja todettua, suomalaiset liikkuvat aivan liian vähän. Liian vähäinen liikunta aiheuttaa miljardiluokan laskun. Joka vuosi. Samaan aikaan taloutemme on jo muutoinkin vaikeuksissa. Puhutaan kestävyysvajeesta, rakennemuutoksista ja heikosta suhdanteesta. Liikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä (painottuen kuitenkin lapsiin ja nuoriin) on Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisimpiä kysymyksiä.

Vaikka liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä puhutaan paljon, se ei juurikaan näy päätöksenteossa. Oikea liikuntaremontti edellyttäisi rohkeita panostuksia liikuntaan ja olosuhteisiin. Niin kauan kuin olen ollut erilaisissa luottamustehtävissä, olen puhunut ennaltaehkäisyn merkityksestä. Jokainen liikuntaan satsattu euro tulee moninkertaisesti takaisin.

Suomalaisen liikunnan ja urheilun perusta on seuroissa tehty työ. Vaikka seurojenkin toiminta on paikoin ammattimaistunut, pyörii suurin osa seuroista edelleen pitkälti vapaaehtoisvoimin. Sillä on äärimmäisen suuri merkitys. Siksi seuroissa tehtävän työn arvostusta on lisättävä ja seurojen toimintaedellytykset turvattava. Turhaa sääntelyä erimerkiksi varainhankintaan liittyen tulee purkaa ja verotuskäytäntöjä yhtenäistää kohtuullisemmiksi. Kansanterveyden kannalta olisi satsaus, jos urheiluseurojen jäsenmaksut voitaisiin vähentää verotuksessa.

Päättäjillä on tiedossa liikunnan vaikutukset hyvinvointiin, niin fyysiseen terveyteen kuin sosiaaliseen yhteisöllisyyteen. Silti liikuntapolitiikka nähdään helposti ikään kuin puuhasteluna, johon ei aidosti uskalleta satsata. Nyt eduskunnassa olisi tilausta liikuntaosaamiselle ja kokemukselle ruohonjuuritasolta valtakunnanpolitiikkaan. Oma vaikuttajakouluni on ollut nimenomaan urheiluseuroissa ja liikunnan järjestöissä. Ilman sitä taustaa en varmastikaan olisi ylipäänsä päätynyt politiikkaan.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *