Valikko 

Blogi

Laki eläinten hyvinvoinnista eduskuntaan

Julkaistu 3.10.2018

 

Eilen käytiin lähetekeskustelu uudesta eläinsuojelulaista. Lakiesitystä on odotettu jo kauan, sillä lain uusimiselle on ollut selkeä tarve. Valmistelua on tehty pitkään. Valmistelun lähtökohdaksi nostettiin muun muassa saatavilla oleva tieteellinen tieto sekä eläinten hyvinvointi ja hyvä kohtelu. Tavoitteen oli tehdä maailman paras eläinlaki.

Valitettavasti tästä tavoitteesta taidetaan jäädä. Esityksen lähtiessä lausuntokierrokselle toivoin lopulliseen esitykseen kunnianhimon tason nostoa. Hallituksen esityksen lausuntokierros oli poikkeuksellisen laaja ja palautetta annettiin erittäin runsaasti. Sen myötä lakiesitys on muotoutunut hieman paremmaksi ja se sisältää useita selkeitä parannuksia nykylainsäädäntöön. Silti kunnianhimon taso olisi minusta voinut olla korkeammalla. Lain hyviä tarkoituksia himmentävät lukuisat poikkeukset sekä pitkät siirtymäajat. Nämä lakiesityksen lukuisat yksityiskohdat sekä tarvittavat asetustason tarkennukset varmasti ovat valiokunnassa työn keskiössä.

Joka tapauksessa tärkeää on, että hallituksen esitys sisältää monia parannuksia eläinten hyvinvointiin. Olen itse pitänyt esillä esimerkiksi eläinten oikeutta juomaveden saantiin. Kirjausta jatkuvan juomaveden saannista tarkennettiinkin lausuntokierroksen jälkeen oikeaan suuntaan ja eläimillä olisi jatkossa oltava pääsy juomaveteen – tietyin poikkeuksin. Tästä säädetään asetustasolla.

Toinen keskeinen parannus on se, että jatkossa kivunlievitystä edellytetään kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä. Tämän osalta on vielä syytä tarkentaa, minkälaisten toimenpiteiden yhteydessä kysymys on puudutuksesta ja milloin pelkästä kipulääkkeestä, kuten kävi ilmi eilisessä lähetekeskustelussa.

Olen tyytyväinen myös siihen, että jatkossa eläinjalostusta säännellään nykyistä tarkemmin ja tiukemmin. Tätäkin on tarkoitus tarkentaa asetustasolla erikseen.

Samoin pidän hyvänä, että maakunnassa valvonnasta vastaavan viranhaltijan tulee uuden lain mukaan olla koulutukseltaan eläinlääkäri. Eläinlääkäreitä on oltava maakunnassa tätä varten riittävä määrä.

Positiivinen uudistus on myös se, että jatkossa koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä ovat pakolliset. Tästä säädetään erillisessä laissa. Valitettavasti tämä kirjaus ei koske kissoja, mutta kissat on mahdollista sisällyttää lakiin myöhemmin. Toivon, että näin tehdään.

Paljon hyviä uudistuksia siis! Haasteellisemmat kysymykset liittyvät tuotantoeläinten hyvinvointiin. Lain tavoitteena on hallituksen mukaan toki turvata myös suomalaisen eläintuotannon toimintaedellytykset. Tämä näkyy esityksessä varsin pitkinä siirtymäaikoina ja lukuisina poikkeuksina eläinten hyvinvointia edistäviin kirjauksiin. Henki on, että tuottajia pyritään kannustamaan uudituksiin vapaaehtoispohjalta varsinaisten kieltojen sijasta.

Tiineytyshäkit esimerkiksi kielletään, mutta tietyin poikkeuksin ja todella pitkällä 15 vuoden siirtymäajalla. Porsitushäkkejä ei kielletä, vaan sikaloiden siirtymistä vapaaporsitukseen tuetaan vapaaehtoisin toimin. Tämä tapahtuisi esimerkiksi investointitukien kautta. Myöskään parsinavettoja ei kielletä, sen sijaan jatkossa lypsylehmät ja hiehot pääsevät nykyistä enemmän jaloittelemaan ja laiduntamaan. Jaloitteluvaatimusten pidentäminen 60 päivästä 90 päivään vuodessa toteutetaan asetusmuutoksella. Hevosten ja muiden nautojen kuin lypsylehmien ja –hiehojen pito kytkettynä kielletään 5 vuoden siirtymäajalla.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *