Valikko 

Blogi

Kuntapolitiikkaa ja valtuustoaloitteita

Julkaistu 31.5.2016

Eilen oli varsinainen politiikan superpäivä kun kaikki kolme kokoomuksen puheenjohtajaehdokasta vieraili Turussa yleisötilaisuuksissa ja jäsentapaamisissa. Illan päätteeksi oli vielä pj-paneeli Virastotalolla. Itse kiiruhdin vielä suoraan paneelista Kristillisen opiston väistötiloissa kokoustavan kaupunginvaltuuston kokoukseen.  Kaupunginvaltuuston kokous oli varsin historiallinen, sillä saimme vihdoin ja viimein sinetin vuosikymmeniä väännetylle Toriparkille kun kaupunginvaltuusto hyväksyi Turun ja Turun Toriparkki Oy:n välisen vuokrasopimuksen  äänin 36-30.  On hienoa, että voimme nyt lopettaa vänkäämisen ja keskittyä aidosti kehittämään uuttaa ja toimivampaa Turun keskustaa.

Jätin valtuuston kokouksessa myös muutaman valtuustoaloitteeen.  Tässä lyhyt koonti jättämistäni aloitteista:

Turun kaupungin siirtyminen varhaiskasvatuksessa sähköisiin kirjauksiin ja tuntiperusteiseen laskutukseen

Varhaiskasvatuksessa käydään parhaillaan läpi suuria muutoksia. Nykyajan kehityksen myötä sähköinen asiointi valtaa kaikkia aloja. Tietotekniikka ja sen antamat mahdollisuudet on hyvä ottaa laajempaan käyttöön työtä helpottavassa muodossa myös varhaiskasvatuksessa. Esimerkiksi OKM:n selvityksessä vuonna 2014 varhaiskasvatuksessa huolenaiheeksi nousivat erityisesti henkilöstön riittävyys, pedagogiikan takaaminen jokaisessa päiväkotiryhmässä sekä arjen lisääntyneet paperityöt.
Varhaiskasvatuksen henkilökunnan päivissä riittääkin monenlaista puuhaa. Aikaa käytetään liiaksi pakollisiin hallinnon rutiineihin, kuten raportointiin ja tilastojen ylläpitämiseen. Tärkeintä päiväkotien arjessa on lapsen hyvinvoinnin turvaaminen sekä viihtyisän hoitopäivän luominen.

Muutamia kuntia on jo lähtenyt hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia arjen rutiineiden pyörittämisessä. Joissakin ohjelmistoissa myös vanhemmat voivat seurata hoitoaikoja ja tarkistaa kuinka suuri osa sovituista tunneista on jo käytetty. Hoitotuntien lisäksi mobiilisovellukseen voidaan sähköisesti taltioida esimerkiksi hoitosopimukset, vanhempien yhteystiedot, kuvausluvat ja allergiat sekä tieto siitä, kuka lapsen saa päiväkodista hakea.

Olen itse ollut itse kartoittanut laajasti kokemuksia sähköisestä kirjausjärjestelmästä päiväkodeista ympäri Suomen sekä käynyt tutustumassa paikan päällä Tienniityn päiväkodin mobiilikirjauskäytänteisiin Kaarinassa. Kokemukset ovat kellokorttikokeilun jälkeen lähes yksinomaan positiivisia. Kokemusten mukaan sähköinen kirjaus on helpottanut henkilökunnan työtä ja parantanut varhaiskasvatuksen laatua sekä lisännyt turvallisuutta. Muutos on vähentänyt henkilöstön toimistotyötä selkeästi ja keskittyminen lapsiin ja pedagogiikkaan lisääntynyt toivotulla tavalla.

Hävikkiruoan ohjaaminen hyötykäyttöön Turun kaupungissa

Ruokahävikkiä kertyy Suomessa jopa 400 miljoonaa kiloa vuosittain. Ruoan aiheuttama ekologinen rasite syntyy sen tuottamisesta, kuljettamisesta ja pakkaamisesta. Samalla itse ruoan lisäksi hukkaan heitetään ruoan valmistukseen käytetty maa-aines, vesi, energia, työvoima ja vaivannäkö. Ruokahävikin vähentäminen olisi tärkeä teko ilmaston ja luonnonvarojen kannalta. Kyse on ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä.

Vantaalla toimii Yhteinen pöytä –hanke, joka on ruoka-avun toimintakonsepti. Sen perusperiaatteena on ruokahävikin ohjaaminen ruokaa tarvitseville ja ruokahävikin hyödyntäminen kansalaistoiminnassa. Kansalaistoiminnalla, kuten yhteisöruokailuilla, pyritään myös auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä. Yhteisen pöydän hävikkiruoan varasto ei palvele yksittäisiä ihmisiä, vaan toimii verkostojen kautta. Omaa ruoka-avun jakoa tai leipäjonoja ei siis Yhteisellä pöydällä ole.

Hankkeessa Vantaan kaupunki, seurakunnat ja Diakonia-ammattikorkeakoulu ovat vastuussa ruoan hakemisesta myymälöistä, sen kylmävarastoinnista ja kuljetuksista. Sen jälkeen eri verkostot, kuten yhdistykset, seurakunnat ja asukastilat, vastaavat ruoan jakelusta ruokaa tarvitseville. Tarjottavan ruoan täytyy olla ravitsevaa, monipuolista ja turvallista. Elintarvikehygieniasta ollaan todella tarkkoja, ja Vantaan terveysvalvonta tekeekin yhteistyötä Yhteinen pöytä –hankkeen kanssa. Eurooppalaisessa tarkastelussa ruokavarasto toimii kuin ruokapankki ja koko Yhteisen pöydän idea on saatu yhteisöllisesti toimivasta Berliner Tafel -konseptista. Vantaalla hanke on koettu toimivaksi ja hyödylliseksi niin ihmisten kuin ympäristönkin kannalta.

Kaupunkipyörätoiminnan aloittaminen Turun kaupungissa

Liikenne aiheuttaa paljon päästöjä, ja globaalisti niiden pahin vaikutus on ilmastonmuutos. Jopa viidennes Suomessa syntyvistä kasvihuonekaasuista on lähtöisin liikenteestä. Erityisen vahingollisia ovat autoliikenteestä syntyvät päästöt, sillä ne pääsevät ilmaan hengityskorkeudella. Liikenteestä syntyvien päästöjen vähentäminen olisi ensiarvoisen tärkeää ihmisten terveyden sekä ympäristömme kannalta.

Helsingin kaupungissa on käytössä kaupunkipyörät, jotka ovat osa joukkoliikenteen matkaketjua. Ne ovat yhteiskäyttöpyöriä kaikille Helsingin kantakaupungissa liikkuville. Kaupunkipyörän voi lunastaa käyttöönsä päiväksi, viikoksi tai koko kaudeksi. Valittuun kausimaksuun sisältyy puolentunnin käyttöaika, mutta lisämaksusta käyttöaikaa saa pidennettyä. Kaupunkipyörää saa käyttää kerrallaan enintään viisi tuntia.

Helsingin kaupungissa kaupunkipyörillä on ollut paljon käyttäjiä, ja ne ovat olleet turistien suosiossa. Turku, yhtenä Suomen maineikkaimpana kulttuuri- ja opiskelijakaupunkina, houkuttelee myös vuosittain paljon matkailijoita. Potentiaalista käyttäjäkuntaa olisi siis runsaasti. Kaupunkipyörät olisivat myös ympäristön kannalta ihanteellinen osa joukkoliikennettä Turussakin. Ne olisivat askel kohti ympäristöystävällisempää tulevaisuutta.

Kahden jälkimmäisen valtuustoaloitteen taustatyössä apunani oli TET-harjoitelija Malla. Kiitos avusta!

 

Yksi kommentti artikkeliin “Kuntapolitiikkaa ja valtuustoaloitteita

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *