Valikko 

Blogi

Koulutuksella menestymisen mahdollisuuksia, ei syrjäytymisen riskejä

Julkaistu 11.8.2016

Tällä viikolla koulu ja oppiminen ovat olleet vahvasti keskustelussa. Pienten kouluihinsa palaavien oppilaiden lisäksi koulutuskysymykset ovat olleet esillä myös tuoreissa tutkimusraporteissa.

 

THL ja Nuorisotutkimusseura julkaisivat ”Suomi nuorten kasvuympäristönä” –tutkimuksen, jossa on seurattu vuonna 1987 syntyneitä 60 000 suomalaista 25 ikävuoteen saakka. Tutkimus tuo esiin uudenlaista tietoa lapsuusajan sosioekonomisten olosuhteiden vaikutuksesta esimerkiksi nuorten kouluttautumiseen. Tutkimuksen mukaan lapsuusaikana koetut vaikeudet, kuten työttömyys tai sairaus perheessä, heijastuivat herkästi myös lapsen elämänvalintoihin. Vanhempien matala koulutustausta nosti lapsen riskiä jäädä itsekin matalasti koulutetuksi.

Tutkitusta ikäryhmästä noin 14 prosenttia jätti koulun kokonaan kesken peruskoulun jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin maakunnittain eroja siinä, kuinka paljon ikäryhmässä oli koulupudokkaita. Myös sukupuolten välillä oli eroja siten, että miesten keskuudessa koulupudokkaita oli noin kaksi prosenttia enemmän kuin naisten joukossa. Alhainen koulutustaso oli tutkimuksen mukaan yhdistettävissä muuta ikäryhmää korkeampaan riskiin joutua syrjään työelämästä ja kohdata terveydellisiä haasteita.

THL:n ja Nuorisotutkimusseuran julkaisema tutkimus tarjoaa ensiarvoisen tärkeää tietoa siitä, mikä merkittävä yhteys koulutuksella on myöhempään hyvinvointiin ja menestykseen elämässä. On tosiasia, että kaikki lapset eivät saa tasavertaisia lähtökohtia ja eväitä elämään, ja siksi yhteiskunnan tehtävänä on tasoittaa näitä eriarvoisia lähtökohtia.

 

Viikolla julkaistiin myös Oma Linja –hankkeen selvitys, joka alleviivaa rankalla kädellä suomalaislasten heikkeneviä oppimistuloksia. Osaamisen erot ovat jatkuvassa kasvussa ja suomalaisten koululaisten PISA -menestys on ollut laskussa jo vuodesta 2006. Hankkeen tutkijan, professori Jouni Välijärven mukaan tasapäistäminen ei toimi kouluympäristössä. Opetuksen tulisi tähdätä entistä enemmän vastaamaan yksilön tarpeita. Opetuksen tavoitteet voivat olla yhteisiä, mutta keinojen tulisi olla yksilöllisiä.

Välijärven mukaan koulusta tulisi saada eväät elämässä selviytymiseen. Tällä hetkellä osa oppilaista jättää koulun ilman, että koulussa saadut tiedot riittäisivät jatkokoulutukseen tai työelämässä pärjäämiseen. Selvityksen mukaan jokaisesta ikäluokasta jopa 10 000 nuorta jää ilman jatkokoulutusta ja on vaarassa syrjäytyä.

 

Hallituskauden tavoitteisiin kuuluu, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä saadaan vähenemään ja, että koulutuksen keskeyttäneiden määrä laskee. Jo peruskoulussa tehdään merkittävä osa työstä tämän tavoitteen toteutumiseksi.

Tällä viikolla lapset astelevat kouluun, joka uuden opetussuunnitelman ohjaamana pyrkii juuri tähän yksilölähtöisempään opetukseen. Tavoitteena on aiempaa vahvemmin ohjata oppilaita ottamaan selvää ja hakemaan tietoa, sekä ymmärtämään kokonaisuuksia elävän elämän esimerkkien kautta. Yhteisöllisyyttä ja muiden kunnioitusta harjoitellaan toimimalla ja työskentelemällä yhdessä. Myös opettaja on oppilaiden keskellä, osana ryhmää, tukemassa ja neuvomassa.

Arviointikulttuurin muutos on mielestäni yksi uuden opetussuunnitelman keskeinen uudistus. Tavoitteena on, että oppilas havainnoi itse oppimaansa. Hän ymmärtää missä on kehittynyt ja mitä hänen tulisi harjoitella seuraavaksi. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että koulussa jokainen voisi kokea oppimisen tavoitteet realistisiksi ja saada positiivisia kokemuksia edistymisestään. Me kaikki kaipaamme onnistumisen kokemuksia siinä mitä teemme, näin on oltava myös koulutyössä. Jokaisen lapsen ja nuoren on voitava kokea koulunkäyminen ja oppiminen innostavaksi. Meidän aikuisten tehtävänä on varmistaa, että se on mahdollista.

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *