Valikko 

Blogi

Kohduttomien unelma

Julkaistu 8.12.2015

Sijaissynnytyskielto koskettaa Suomessa kymmeniä naisia vuosittain. Joukossa on synnynnäisesti kohduttomia, rakennepoikkeamista kärsiviä naisia ja esimerkiksi syövän tai synnytyksen yhteydessä kohtunsa menettäneitä. Kun mukaan lasketaan vielä homoparit, on määrä on vielä suurempi.

Vaikka sijaissynnytykseen tähtäävät hedelmöityshoidot kiellettiin lailla vuonna 2007, suomalaispareille syntyy edelleen lainakohdussa kasvaneita lapsia. Nykyinen lainsäädäntö nimittäin ajaa suomalaisia pareja ulkomaille sijaissynnytysjärjestelyihin, esimerkiksi Venäjälle ja Yhdysvaltoihin.

Tulevat vanhemmat ovat hyvin yksin asian kanssa, sillä mikään viranomaistaho ei voi antaa neuvoja asiaan liittyvissä vaikeissa kysymyksissä. Sijaissynnytys ulkomailla on myös hyvin kallista ja tästä johtuen harvan etuoikeus. Tällä hetkellä adoptio on kohduttomille ainoa laillinen tapa saada lapsi. Kotimainen adoptioprosessi kestää viidestä seitsemään vuotta. Ulkomailtakin adoptoiminen vie vuosia.

Luvanvarainen, ei kaupallinen sijaissynnytys tulisi sallia. Sijaissynnytyksen uudelleen käyttöönottamisesta on käyty sittemmin paljon keskustelua ja siitä on tehty myös hallituksen esitys. Hanke ei kuitenkaan saanut kannatusta lakivaliokunnassa ja se raukesi. Sijaissynnytystä siis vastustetaan, mutta on myös useita julkisia mielipiteitä, joiden mukaan olisi jo aika muuttaa lainsäädäntöä sijaissynnytyksen sallivaksi. Esimerkiksi eduskunnan täysistunnoissa on vuosien saatossa käyty värikästä keskustelua sijaissynnytyksen sallittavuudesta.

Suomen laissa ei ole määritelty äitiyttä. Sen sijaan Suomessa on vahvasti käytössä lakiin kirjoittamaton Mater semper certa est -sääntö, jonka mukaan lapsen synnyttänyttä naista pidetään lapsen äitinä. Äidin ja lapsen välinen oikeussuhde perustuu siis lapsen syntymään, eikä se vaadi vahvistukseksi mitään viranomaistoimenpiteitä. Laissa ei siis ole otettu huomioon äitiyskysymyksen mahdollista epäselväksi jäämistä. Oikeuskirjallisuudessa on ehdotettu, että äitiyskanteeseen voitaisiin analogisesti soveltaa isyyslain ja veritutkimuslain säännöksiä, sillä lapsella on oikeus biologisen äitiyssuhteen vahvistamiseen. On myös pohdittu äitiyssuhteen vahvistamisen tarvetta mahdollisissa lapsen hylkäystapauksissa tai synnytyssairaalassa tapahtuneiden vauvojen vaihtumisten vuoksi.

Kohduttomien naisten mahdollisuus ja oikeus omaan biologiseen lapseen olisi turvattava lainmuutoksella.  Sijaissynnytyksessä munasolut kerätään naiselta itseltään ja hedelmöitetään hänen oman aviopuolisonsa siittiöillä. Aikaisemmat Suomessa toteutuneet sijaissynnytyskokemukset ovat myönteisiä.

Sijaissynnytysjärjestelyihin kielteisesti suhtautuvat ovat tuoneet esille sijaissynnyttäjän itsemääräämisoikeuteen liittyviä ongelmakohtia. Sijaissynnytysjärjestelyiden kattava oikeudellinen sääntely on nähty lähes mahdottomana tehtävänä. Ongelmallisena on koettu se, että sijaissynnytysjärjestelyissä on useita osapuolia mukana ja osapuolet tuottavat vanhemmuutta koskevia samanaikaisia, mutta toisilleen vastakkaisia odotuksia ja merkityksiä. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan Etenen mukaan asiaa ei kuitenkaan tulisi kieltää pelkästään sen vuoksi, että se on vaikea tai siitä voi seurata väärinkäytöksiä.

Vuonna 2007 hyväksytty laki sallii hedelmöityshoitojen antamisen myös yksittäisille naisille. Aikaisempaan oikeustilaan verrattuna uusi laki toi kehitystä, mutta samalla kohduttomien naisten mahdollisuus omaan biologiseen lapseen poistui. Hedelmöityshoitolakiin sisältyy säännös, jossa kielletään sijaissynnytysjärjestelyyn tähtäävien hoitojen antaminen. Tämän lain 8 §:n sanamuodon mukaan ”hedelmöityshoitoa ei saa antaa, jos on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi”. Hedelmöityshoitoa ei siis saa suorittaa sijaissynnytysjärjestelyjä varten ja koska tämä toimenpide on välttämätön sijaissynnytyksessä, laki kaikessa hiljaisuudessaan kieltää kyseisen järjestelyn, vaikka sitä ei nimenomaisesti laissa ilmaistakaan.

Sijaissynnytykset herättävät luonnollisesti keskustelua puolesta ja vastaan. Ihmisluontoon kuuluu uskoa, etteivät ongelmat osu omalle kohdalle.

 

Tämän tekstin taustatyössä apuna oli TET-harjoitelija Malla. Kiitos avusta!

Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen on jättämässä kirjallista kysymystä sijaissynnytyksen mahdollistamisesta Suomessa. Olen kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Kaikkosen jälkeen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *