Parin viimeisen viikon aikana eduskunnan työpöydällä on ollut ajankohtaisia talousasioita: hallituksen puoliväliriihen ratkaisut sekä selonteko julkisen talouden suunnitelmasta. Tiivistettynä voidaan sanoa, että suunta on oikea, mutta työ on vielä pitkälti kesken.

Hallituksen toimissa painopiste on aivan perustellusti ollut juuri työllisyyden nostamisessa ja talouskasvun luomisessa. Kestävä talouskasvu on oikeutetusti työn keskiössä.

Tämän vuoden puolella olemme saaneet kuulla kauan kaivattuja positiivisia talousuutisia. Etenkin meillä Varsinais-Suomessa työllisyys on kasvussa. Kymmenen laihan vuoden jälkeen maltillinenkin talouskasvu on suuri ilouutinen. Selkeästi ollaan menossa oikeaan suuntaan.

Valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle talouskasvua 1,2%. Luku on positiivinen, joskin vielä 2000-luvun alussa sitä olisi epäilemättä pidetty huolestuttavan alhaisena. Myös Suomelle tuikitärkeän viennin kasvu piristyy. Kuluttajien ja yritysten luottamus talouteen on parantunut, mikä on aina tärkeä mittari.

Kasvulukujen lomassa täytyy muistaa, että tämä ei vielä riitä korjaamaan julkisen talouden alijäämää. Myöskään hallituksen työllisyystavoitteeseen ei tulla pääsemään. Tekemistä riittää edelleen, eikä tilanne korjaannu itsestään.

Kyse ei nimittäin ole vain suhdanteista, vaan ongelmamme ovat ennen muuta rakenteissa. Juuri rakenteellisten uudistusten tarve on siksi edelleen kriittinen. Se ei ole häviämässä mihinkään. Sote-uudistuksen lisäksi tarvitaan joustoja työmarkkinoille sekä kunnianhimoinen perhevapaauudistus. Näiden osalta työ on vasta aluillaan.

Joka tapauksessa puolivälitarkastelun anti oli monelta osin varsin positiivinen. Kireän raamin puitteissa toimivalle hallitukselle oli tärkeää löytää yhteinen talousnäkymä.

Minulta hallitus saa kuitenkin erityiskiitoksen kestävän kehityksen huomioimisesta riihessään. Tiukassakin taloustilanteessa muistettiin myös ympäristöä ja luontoa. Näiltä osin leikkaukset näyttäisivät viimein olevan takanapäin ja suunnan olevan korjaava. Tämä on mielestäni aivan oikein.

Esimerkiksi energia- ja ilmastotoimiin saatiin 25 miljoonan euron lisärahoitus, jolla edistetään mm. kiertotaloutta, uusiutuvaa energiaa ja vähäpäästöistä liikennettä. Luonnonsuojelun kannalta suuri ilouutinen oli metsäluonnon monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman vuosittainen viiden miljoonan euron lisämääräraha. Myös kehitysyhteistyöhön tuli pieni, mutta tärkeä lisäys. Näin hallitus lunasti lupauksensa siitä, että rahoitusta lisätään talouden tilanteen elpyessä. Hallitus teki oikeansuuntaisia korjausliikkeitä panostamalla myös ympäristöön ja tulevaisuuteen.