Valikko 

Blogi

Kasvu tapahtuu kärki edellä

Julkaistu 18.4.2015

Kirjoitukseni aiheesta on julkaistu myös Kokoomuksen Turun aluejärjestön sivuilla ja sen voi lukea täältä.

 

 

Norja, Ruotsi ja Tanska ovat suunnittelemassa suurnopeusjunaverkostoa Oslo-Göteborg-Malmö-Kööpenhamina-välille teemalla ”8 million city”, 8 miljoonan asukkaan kaupunki. Alueeseen ollaan kytkemässä myös Tukholmaa, jolloin puhutaan ”12 million citystä”.

Ruotsin sisällä on suuri merkitys sillä, kumpaa ajetaan. Jos Tukholma jää etelän kasvualueen ulkopuolelle, sen kasvuvoima vähenee verrattuna etelään. Avainasemassa on tietenkin Kööpenhamina, joka on jo jonkin aikaa kilpaillut Tukholman kanssa Pohjolan ykköskaupungin asemasta. Siksi Tukholma haluaa kiivaasti mukaan kasvualueeseen, vaikka onkin siitä syrjässä.

Suomessa luvut ovat tietysti aivan toista luokkaa. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä on noin 1,2 miljoonaa, Pirkanmaan 550.000 ja Varsinais-Suomen 460.000. Oulu on tästä kaukana perässä. Merkityksellistä on kuitenkin se, että Turku-Tampere-Helsinki-kolmion yhteinen talousalue – tietysti Suomen vahvin – on noin 2 miljoonan ihmisen kasvukeskittymä. Ja mikä parasta, osaamisalueena se on yksi maailman parhaista.

Aikoinaan tätä Suomen vahvinta aluetta pyrittiin kasvattamaan Kärkikolmio-nimen alla yhtenäisesti. Sittemmin Pääradan suunta on ollut erityisesti raideliikenteen kehittämisessä ykköskohde. Varsinais-Suomen yhteinen Tunnin juna -hanke on siksi oikeutettu, tärkeä ja Suomen kehitykselle merkityksellinen hanke. On hyvä muistaa, että juuri Turku sijaitsee strategisesti keskeisellä paikalla, Suomen ja Ruotsin pääkaupunkimetropolien välissä.

Jotta saamme omalle alueellemme parhaan hyödyn, kannattaa kuitenkin miettiä kokonaisuutta. Turun, Varsinais-Suomen ja Suomen tulevaisuus riippuu siitä, kuinka Suomen vahvin alue kehittyy. Kehittämisen painopistettä on saatava suunnattua Pääkaupunkiseudun ja Pirkanmaan lisäksi Turkuun.

Varsinais-Suomen kannalta tämä merkitsee mahdollisimman laajaa yhteistyötä sekä Helsingin että Tampereen suuntaan. Tunnin juna ja Ysitien parannus, Turku-Tampereen junayhteyden parantaminen, yhteiset joukkoliikennehankkeet ja vaikka yhteinen investointien houkuttelu ovat esimerkkejä asioista, joihin näiden alueiden tulisi keskittyä yhdessä. Tämä ei vähennä Varsinais-Suomen muiden alueiden merkitystä. Hyvien yhteyksien ja tiiviimmän yhteistyön myötä saamme alueelle lisää yritystoimintaa, mikä hyödyttää koko Varsinais-Suomea. Kasvu tapahtuu kärki edellä.

Mitä meidän käytännössä pitää tehdä? Meidän on oltava aktiivisia. Meidän pitää esittää kaikkia kolmea aluetta hyödyttäviä yhteistyöhankkeita, viedä niitä eteenpäin, tukea muiden esityksiä ja etsiä omista vahvuuksistamme hyötyjä kokonaisuudelle. Varsinais-Suomessa tulee olla kirkas yhteisymmärrys siitä, mihin tähdätään. Yhteinen tavoite tulee näkyä esimerkiksi pilottihankkeiden, kaavoituksen ja joukkoliikenneratkaisujen valmistelutyössä ja päätöksenteossa jo nyt.

Tämä on haaste edunvalvonnalle. Itseriittoisuus ei toimi, kun halutaan saada isompi osa yhteisestä hyvästä. Pitää myös kyetä osoittamaan, että meihin kannattaa investoida. Se vaati paljon työtä. Varsinais-Suomelle olisi hyötyä kansanedustajista, joilla on osaamista ja ymmärrystä tulevaisuuteen tähtäävien hankkeiden mahdollisuuksista, kokemusta ja tuntemusta maakunnan politiikasta sekä hyvät kontaktit sekä Helsingin että Tampereen suuntiin.

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *