Valikko 

Blogi

Kaatopaikkamme meri

Julkaistu 8.6.2016

Reilu vuosi sitten eduskuntavaalien alla keräsimme ystävieni kanssa talkooporukan kasaan ja lähdimme siivoamaan merenrantaa Ruissalon Saaronniemeen. Vaikka ranta ja sen vieressä oleva metsä ensisilmäyksellä näyttivät varsin siisteiltä, löytyi tunnin keräämisen tuloksena monta jätesäkillistä roskaa.

Tempauksesta tehtiin video, jossa kerroimme haluavamme toimia konkreettisesti Itämeren tilan parantamiseksi. Roskaantumisesta on aito huoli. Jollemme olisi näitä roskia keränneet, olisivat ne varmaankin jääneet luontoon.

Joku kommentoi kuitenkin talkooporukkamme tempauksen olevan näennäinen. ”Luuletteko todella, että keräämällä roskia pelastatte Itämeren?”, minulta kysyttiin.

Itse asiassa roskien keräämisellä on varsin suuri merkitys vesistöjen suojelussa. Itämeren pelastamiseksi tarvitaan monia tekoja niin kansainvälisellä, kansallisella kuin paikallisella tasolla. Roskien kerääminen on juurikin tarpeellista ruohonjuuritason työtä.

Tänään Maailman merien päivänä on tärkeää puhua merien roskaantumisesta ja erityisesti muovista.

Rantojen roskaantuminen on tutkitusti ja silmämääräisestikin arvioituna lisääntynyt. Roskaa, pääasiassa muovia ja pakkausjätettä, löytyy erityisesti urbaaneilta kaupunkirannoilta. Erityisen ongelmallista on, että isoin osa tästä roskasta on katseiltamme piilossa. Noin 70 prosenttia Itämeressä olevasta roskasta sijaitsee meren pohjassa.

Meressä muoviroska aiheuttaa monenlaista haittaa ja vaaraa ympäristölle. Ne vahingoittavat eliöstöä ja tappavat eläimiä, muun muassa lintuja. Jos esimerkiksi mereen päätynyttä vaahtomuovin palaa ei noukita merestä pois, hioutuu se ajan kuluessa vieläkin vaarallisemmaksi mikroroskaksi. Silmälle jopa näkymättömän pienet roskahiukkaset sisältävät ties mitä kemikaaleja. Niitä löytyy niin rannoilta, veden pinnalta, kuin meren pohjalta ja sedimentistä sekä pieneliöistä. Pienten mikroroskien poistaminen merestä on ymmärrettävästi käytännössä mahdotonta.

Roskia ei tietysti tulisi päätyä luontoon alkujaankaan. Muovipussit, pakkausjäte ja vaahtomuovi päätyvät mereen monia reittejä pitkin, mutta usein taustalla on lähinnä ihmisten välinpitämättömyys. Valtaosa mereen päätyvästä roskasta kulkeutuu jokia pitkin maalta. Iso merkitys on toimivalla jätehuollolla ja ihmisten toimintatavoilla.

Myös muovin vähentämiseksi on tehtävä aktiivisesti töitä. EU-komissio on jo asettanut tavoitteet muovipussin käytön vähentämiselle. Suomenkin tulee pikaisesti selvittää, minkälaisiin toimenpiteisiin se aikoo tavoitteisiin pääsemiseksi ryhtyä. Muovikassien (mukaan lukien pienet hedelmäpussit) vähentämisen ohella pitäisi kiinnittää huomiota myös muun jätteen syntymisen ehkäisemiseen. Ei ole millään tavalla tarkoituksenmukaista tai perusteltua, että kaupoissa myytävät tuotteet on pakattu moninkertaisiin muovipaukkauksiin ja kääreisiin.

Merien päivän kunniaksi suuntaan tänään Humallahteen rantaa siivoamaan osana Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -talkoita. Kokemuksesta tiedän, että vaikka ranta ensi näkemältä näyttäisi siistiltä, surullinen todellisuus paljastuu jo hetken siivoamisen jälkeen.

Saara-Sofiapizap.com14289113618971

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *