Mercuri Urval: Smart Cities
(2021)
Efficient and sustainable smart cities are the next big trend to keep an eye on. With autonomous driving, 5G-optimised public transport and personalised energy solutions, smart cities are fuelled by tech. However, tech alone cannot make a smart city. More fundamentally, a smart city is created by the people living in it.
This white paper augments the existing discussion by focusing on how smart people power smart cities as the cardinal resource for their development, using the Top 3 Smart Cities (Top Executive Summary 3) – Singapore, Helsinki and Zurich – as excellent case studies.
And yet it circulates: Five outlooks on building a circular European economy
(2020)
According to the Ellen MacArthur Foundation, the circular economy, i.e., circularity, pursues three goals: planning out of waste and pollution, preservation of products and materials, and restoration of natural systems. The transition to a circular economy is not possible by only making recycling more efficient, as the products themselves must be made durable, repairable, upgradable and reusable. Only at the end of this life cycle is there the actual reuse of materials.
Currently, about 12% of the EU’s material flows remain circulating in cycle and reuse, with the Netherlands leading the way with a circularity rate of 24.5%. In Finland, the rate has fallen to only 7%, while in the world it is 8.6% on average. Why, despite all its advertised functionality, has the circular economy not yet taken off on a larger scale than this?
The longer the necessary decisions are postponed, the more expensive and riskier it will be to build a sustainable economy and society. This unavoidably builds pressure on the ruling parties that have built the current system, making radical and revolutionary solutions increasingly attractive. In particular, the years since the release of the last IPCC report have brought with them a number of grassroots movements increasingly hungry with their demands. These have especially been favoured by young people, which have lost confidence in the ability of the current economic and political system to solve the crisis at hand. As time passes, those who do not offer solutions will inevitably be seen as part of the problem.
And yet it circulates: Five outlooks on building a circular European economy
Ainutlaatuinen Turku
(2020)
Kaupunkien merkitys pitää tunnistaa nykyistä paremmin, ja kaupunkipolitiikasta olisi tarpeen keskustella julkisuudessa enemmän.
Ainutlaatuinen Turku-kirjassa avataan yli 15 kirjoituksessa Suomen vanhimman kaupungin tulevaisuuden näkymiä ympäristöön, hyvinvointiin, talouteen ja sivistykseen.
Mäkelä, Maria; Björninen, Samuli; Hämäläinen, Ville; Karttunen, Laura; Nurminen, Matias; Raipola, Juha; Rantanen, Tytti:
Kertomuksen vaarat – Kriittisiä ääniä tarinataloudessa
Aina on kerrottu tarinoita, mutta sosiaalisen median aikakaudella puhutaan jo tarinataloudesta. Itkettävillä ja inspiroivilla kokemustarinoilla myydään mitä vain suklaasta herätysliikkeisiin. Tarinankerronnan paineet pistävät poliitikkojen, journalistien ja viranomaisten kompassin sekaisin. Välillä jäljitellään pienen ihmisen some-päivityksiä, välillä kristillisiä kääntymyskertomuksia.
Kertomuksen vaarat – kriittisiä ääniä tarinataloudessa avaa tarinallisuuden ongelmia ja koluaa sen syövereitä bisneksessä, mediassa, kulttuurissa ja muussa julkisuudessa. Kirja haastaa aikaamme määrittävän tarinankerronnan ihannoinnin ja nakertaa sitä kirpeällä kertomuskritiikillä.
Kirjan toimittajat ovat eturivin narratologeja. Heidän lisäksi teoksessa mukana on nimekäs joukko tarinankerronnan asiantuntijoita, jotka pohtivat visaista kysymystä: millaisia kertomuksia pitäisi kertoa?
Kirja sisältää haastatteluuni perustuvia näkemyksiä aiheeseen.
Eutrophication of the Baltic Sea
Report presented at the 26th Baltic Sea Parliamentary Conference
(2019)
The Baltic Sea is one of the most vulnerable seas in the world. It is a young, small, stressed and sensitive ecosystem. The sea is very important to all coastal states located at the drainage basin. The condition of the Baltic Sea effects not only our natural heritage, but the wellbeing, livelihood and health of the 85 million people living around the sea.
However, it is the making of us humans which has caused dramatical environmental load and pressure to the Baltic Sea. From an economic point of view, the condition of our waters can be seen as a market failure affecting people’s lives. This makes water pollution in fact an external cost which requires actions from the government.
Ms. Saara-Sofia Sirén has been named as the Baltic Sea Parliamentary Conference (BSPC) rapporteur regarding eutrophication of the Baltic Sea. In her report she focuses in the possibilities that circular economy has in decreasing nutrient flows that cause eutrophication. The viewpoint is on international co-operation between countries and areas that share the sea or are located around the drainage basin.
Read the full report:
BSPC_EutrophicationReport_2019
Eutrophication of the Baltic Sea
Report presented at the 26th Baltic Sea Parliamentary Conference
(2017)
A clean sea is an important piece of the ecological puzzle. The Baltic Sea is one of the most vulnerable and polluted seas in the world. Eutrophication, which is mainly caused by nitrogen and phosphorus loads from land-based sources, is the main cause of the Baltic Sea’s currently challenging status. We now know that the condition of the Baltic Sea involves several major challenges in addition to eutrophication. For example, climate change, toxic substances and marine litter are aggravating the problems we already have.
The status of the Baltic Sea remains alarming, despite all the strategies, programmes, commitments and funding implemented within the Baltic Sea Region since the 1980s. Much work still lies ahead of us in ensuring that our children have the opportunity to enjoy and sustainably benefit from the Baltic Sea that unites us all.
Ms. Saara-Sofia Sirén has been named as the Baltic Sea Parliamentary Conference (BSPC) rapporteur regarding eutrophication of the Baltic Sea. In her report she concentrates on distributing existing information on the eutrophication of the Baltic Sea, introducing the latest research data as a topic of discussion, introducing the latest interaction from HELCOM meetings and other events concerning the condition of the Baltic Sea, underlining some hot topics that should be addressed and presenting a few possible solutions for consideration
Read the full report:
BSPC_EutrophicationReport_2017
Report on the exercise of the observer status at HELCOM issued
Report presented at the 26th Baltic Sea Parliamentary Conference
(2017)
In preparation of the 26th Baltic Sea Parliamentary Conference in Hamburg on 3 – 5 September 2017, the BSPC’s Observers at HELCOM, Sylvia Bretschneider, President of the Landtag Mecklenburg-Vorpommern and Saara-Sofia Sirén, Member of the Finnish Parliament, have issued their report on HELCOM-related developments and activities.
Read the full report:
Kestävä kunta
Kokoomuksen ympäristöpolitiikan verkosto
(2017)
Kestävä päätöksenteko tarkoittaa sitä, että taloudelliset-, sosiaaliset- ja ympäristövaikutukset on otettu päätöksenteossa huomioon, ja niiden välillä vallitsee tasapaino. Kestäviä päätöksiä tulee tehdä kaikilla kunnan päätöksenteon sektoreilla.
Suomi on vuonna 2017 yhteensä 311 kunnan maa, joten kunnan kestäviä ratkaisuja tulee etsiä sen rakenteeseen soveltuen. Se mikä toimii suurimmissa kaupungeissa ei ehkä toimi pienimmissä kunnissa ja toisin päin.
Kokoomuksen ympäristöpolitiikan verkosto on listannut kuntapäättäjälle muistilistan, jonka avulla voi kehittää oman kuntansa päätöksentekoa askeleen kestävämpään suuntaan. Tavoitteena on kasvattaa kuntapäättäjien tietoutta kestävästä päätöksenteosta ja jakaa konkreettisia keinoja Suomen jokaiseen niemeen ja nokkaan – sovellettavaksi kunnan tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.
Kestävän kunnan muistilistan on koonnut Kokoomuksen ympäristöpolitiikan verkosto, jonka toiminnasta vastaa verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen, Saara-Sofia Sirén.
Tulevaisuuden kulttuurikunnat
(2017)
Tulevaisuuden kuntien yksi keskeisimmistä tehtävistä on sivistyspalveluista vastaaminen. Näistä sivistystehtävistä merkittävä osa liittyy koulutukseen, mutta kulttuurilla on niin ikään tärkeä rooli kunnan toiminnassa. Kokoomus sivistyspuolueena huolehtii siitä, että kulttuurin moninainen merkitys kunnissa tunnistetaan. Taide ja kulttuuri ovat keskeinen osa sivistyneen yhteiskunnan tapaa kuvata ihmisyyttä ja yhteiskuntaa, sekä siirtää tietoa eteenpäin tuleville sukupolville. Kulttuuripolitiikkaa ei saa ajatella yksipuolisesti, vaan pitää ymmärtää kulttuurikentän laajuus ja monipuolisuus.
Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen, Saara-Sofia Sirén kirjoittaa kulttuurin merkityksestä ja listaa kulttuuripoliittisia tavoitteita toteutettavaksi kunnissa.
Kulttuurikunnat_Kokoomus_Sirén
Paluu tulevaisuuteen -pamfletti
(2016)
Toivo Ajatuspajan julkaisemassa Paluu tulevaisuuteen –pamfletissa kansanedustajat Harri Jaskari, Kai Mykkänen, Saara-Sofia Sirén ja Juhana Vartiainen hahmottelevat suuntaviivoja Suomen ja Kokoomuksen tulevaisuudelle. Tulevaisuuteen on palattava, sillä aiempi tulevaisuuden rakentajan itsetunto on kadonnut niin maasta kuin puolueestakin. Suomi on taantunut kaksinaamaiseen protektionismiin ja luutunut etujen taistelukentäksi. Neljä kokoomuslaista kansanedustajaa nostavat kirjassa esiin näkökulmia siitä, minkä politiikassa nyt pitäisi olla tärkeintä.
Sivistyksestä kirjoittavan Sirénin mukaan sivistysporvareille olisi paljon töitä. Hän arvostelee kokoomusta esimerkiksi puutteellisesta kulttuuripolitiikasta. ”Hävetti, kun kokoomus kuului eduskuntavaalien 2015 alla niiden harvojen puolueiden joukkoon, joilla ei ollut vaaliohjelmassaan mitään sanottavaa kulttuurista.” Eduskuntaan Feministiryhmän perustanut Sirén esittää kokoomuksen julistautumista feministiseksi puolueeksi.
Lue Paluu tulevaisuuteen –pamfletti täällä