Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Rehevöitymisen vähentämiseksi on Itämeren suojelukomissio HELCOMissa valmisteltu niin kutsuttua NECA-hakemusta jo viimeisen kahdeksan vuoden ajan. Tavoitteena on nimetä Itämeri typenoksidipäästöjen erityisalueeksi. Tämä on tärkeää, sillä typpilaskeumat aiheuttavat ongelmia sekä ympäristölle, että ihmisten terveydelle.

Päätöstä on valmisteltu pitkään ja Suomi on ollut linjakkaasti mukana kansainvälisessä Itämerityössä. Suomi on ollut NECA-asiassa aktiivinen ja aloitteellinen. Nyt Suomi on ajautunut huonoon valoon jarruttaessaan yhteistyötä typpipäästöjen osalta. Kannan linjaaminen on asian taustoihin nähden ollut hallituksessa eriskummallisen takkuista.

Kaikki muut rantavaltiot, mukaan lukien Venäjä, ovat jo ilmoittaneet kannattavansa Itämerta rehevöittävien typpipäästöjen rajoittamista. Suomi on ainoana maana vielä ilman kantaa, vaikka HELCOMin vuosikokous on Helsingissä jo huomenna. Päätöksenteko on hallituksessa viipynyt kokousviikkoon asti, eikä ratkaisua ole vieläkään tiedossa.

On käsittämätöntä, että tästä asiasta joudutaan kansallisesti vääntämään kättä. Suomi on sitoutunut kansainväliseen Itämerityöhön, muun muassa HELCOMin päästövähennystavoitteisiin. Itämeren ekologisen tilan parantaminen on myös kirjattu hallitusohjelmaan.

NECA-alueen tiukemmat päästörajat koskisivat ainoastaan uusia aluksia vuodesta 2021 eteenpäin. Ratkaisun aiheuttamat kustannukset ovat mittaluokaltaan varsin kohtuullisia. Toisaalta on huomioitava, että typpipäästöjen rajoitus avaa myös kaupallisia mahdollisuuksia muun muassa suomalaiselle cleantech osaamiselle.

Itämeri on yhteinen ja sen rehevöitymistä voidaan vähentää ainoasta toimimalla yhdessä. Nyt Suomi on jarruttelemassa ratkaisua, johon olemme aikaisemmin jo sitoutuneet. Se hankaloittaa kansainvälistä yhteistyötä ja vaikeuttaa teollisuuden vientiä, puhumattakaan ainutlaatuisen meremme hyvinvoinnin ja ihmisten terveyden edistämisestä.