Valikko 

Blogi

Ikääntyvälle Suomelle maahanmuutto on mahdollisuus – jos onnistumme kotoutumisessa

Julkaistu 4.5.2016

Suomeen saapui viime vuonna kaikkiaan 32 476 turvapaikanhakijaa. Maahan saapuneista turvapaikanhakijoista 84 prosenttia on alle 34-vuotiaita. Tähän ikäryhmään kuuluvilla on lähtökohtaisesti varsin hyvät mahdollisuudet integroitua onnistuneesti osaksi suomalaista yhteiskuntaa, opiskella ja työllistyä. Ikääntyvälle Suomelle maahanmuutto voikin mielestäni olla suuri mahdollisuus – mutta se edellyttää sitä, että kotoutumiseen panostetaan riittävästi ja oikeilla keinoilla.

On selvää, että oleskeluluvan saaneet halutaan saada vastaanottokeskuksista nopeammin kuntiin, koulutukseen ja työhön. Nopeammin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Valitettavasti yhteiskunnan vallitseva ilmapiiri ja keskustelu on viime aikoina ollut kovin negatiivissävytteistä. Vihapuhetta esiintyy aivan liikaa. Juuri nyt on tärkeää sanoa suorasanaisesti EI rasistiselle vihapuheelle.

Maahanmuutto onkin ollut eduskunnassa tällä viikolla monella tavalla esillä. Eilen eduskunnan täysistunnossa käytiin ajankohtaiskeskustelu turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa. Siihen liittyen hallitus julkisti myös kotouttamisen toimenpideohjelman. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan käynnisti kymmenen toimenpidettä käsittävän ohjelman vihapuheen ja rasismin ehkäisemiseksi sekä yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Näenkin niin hallituksen kotouttamissuunnitelman kuin OKM:n rasismin ja vihapuheen ehkäisemisen toimenpiteet tärkeinä ja erittäin tervetulleina, ajankohtaisina avauksina.

Kotoutumisessa onnistuminen ratkaisee sen, miten ylipäänsä onnistumme turvapaikkakriisin hoitamisessa sekä sen, onnistummeko hyödyntämään maahanmuuttoon liittyvän potentiaalin.

Hallituksen toimintasuunnitelma sisältää kuusi kotoutumista edistävää toimenpidekokonaisuutta. Ohjelmassa on monia hyviä koulutusta ja työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, samoja nostoja, joita me Kokoomuksen työryhmässä ehdotimme taannoin. Keskeisimpinä tavoitteina on nopeuttaa oleskeluluvan saaneiden työllistymistä, yrittäjyyttä ja koulutusta.

Erityisesti olen iloinen, että mukaan päätyi kovasti esillä pitämäni järjestötoiminnan merkitys (toimenpide 6). Kotoutumisen kannalta osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset ovat aivan keskeisiä ja tästä esimerkiksi urheiluseuroissa on aivan erityisen hyviä kokemuksia. Yhdessä tekemisen kieli on universaali. Olisi moneltakin kannalta erittäin arvokasta saada liikuntamahdollisuuksia turvapaikanhakijoille jo vastaanottokeskuksiin.

Kokosin muutaman ajatuksen kotouttamisohjelman toimenpiteistä:

Toimenpide 1. Kuntaan siirtymistä ja kotoutumisen käynnistämistä nopeutetaan

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden nopea siirtyminen vastaanottokeskuksista kuntiin säästää vastaanottopuolen kustannuksia ja nopeuttaa kotoutumisen käynnistymistä. Tavoitteena on vauhdittaa kotoutumisprosessia käynnistämällä alkukartoitus vastaanottokeskuksessa jo kahden viikon sisällä myönteisestä oleskelulupapäätöksestä.

Toimenpide 2. Koulutukseen ja työelämään siirtymistä nopeutetaan

Maahanmuuttajien aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on tehostettava ja aikaisempia opintoja suorittaneet ohjattava nykyistä tehokkaammin tarkoituksenmukaiseen täydentävään koulutukseen.

Toimenpide 3. Suomen/ruotsin kielen taidon hankkimis- ja täydentämismahdollisuuksia parannetaan

Maahanmuuttajaperheiden lapset osallistuvat muuta väestöä vähemmän varhaiskasvatukseen ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintomenestys on kantaväestöä heikompi erityisesti heikkojen kielellisten valmiuksien vuoksi. Kieltä on toki osattava, mutta kielitaitovaatimukset eivät kuitenkaan saa estää tarpeettomasti opinnoissa etenemistä tai työllistymistä.

Toimenpide 4. Aikuisten perusopetus uudistetaan

Maahanmuuttajien, joilla on puutteita perusasteen opinnoissa, tulisi pystyä opiskelemaan kokopäiväisesti ja tehokkaasti, jotta heidät saadaan osaksi suomalaista työelämää.

Toimenpide 5. Maahanmuuttajaperheille annettavasta moniammatillisesta tuesta, opettajien valmiuksista sekä opiskeluhuollosta huolehditaan

Suomalainen yhteiskunta, suomen kieli ja kulttuuri ovat vieraita. Tietoa, ohjausta ja apua on kyllä saatavilla, mutta hajautetusti. Olisikin tärkeä koota esimerkiksi kaikki lupapalvelut yhden luukun periaatteen mukaan siten, että hakija saisi yhdellä viranomaisasioinnilla tarvitsemansa luvat Suomeen saapumiseen.

Työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat, kuten kotiäidit, jäävät helposti neuvonta- ja ohjauspalvelujen ulkopuolelle. Naisten kouluttautuminen on tärkeää niin heidän tasa-arvonsa ja itsemääräämisoikeutensa kuin koko perheen ja lasten kotoutumisprosessin kannalta.

Toimenpide 6. Maahanmuuttajien osallisuutta vapaa-ajan ja järjestötoiminnassa lisätään

Monet maahanmuuttajat kokevat alkuaikoina Suomessa ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä. Lisätään siis kulttuurien välistä vuoropuhelua ja osallisuutta taide-, kulttuuri- ja liikuntatoiminnan sekä nuorisotyön ja vapaan sivistystyön avulla. Olen jo aiemminkin nostanut kotouttamisessa esiin järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan potentiaalia.

Suomessa kotoutuminen on aikaisemminkin nojannut vahvasti vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan. Usein juuri vapaaehtoistoimijoiden avulla ja harrastusten kautta luodaan luontevia sosiaalisia suhteita ja lisätään osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia yhdessä kantaväestön kanssa. Harrastus, jossa ollaan samalla viivalla kantaväestön kanssa kotouttaa usein tehokkaasti.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *