Valikko 

Blogi

Ensimmäinen vuoteni kansanedustajana

Julkaistu 19.4.2016

Tasan vuosi sitten elettiin jännittäviä hetkiä! Vaali-illan tunnelma oli osaltani aivan viime hetkille saakka äärimmäisen jännittävä, vaikka loppupeleissä läpimeno varsin selvä olikin. Illan kuluessa sai todella tuntea nahoissaan, miten iso merkitys jokaisella äänellä on. Suuri kiitos vielä ihan kaikille, jotka olivat tavalla tai toisella mukana mahdollistamassa matkaani tänne eduskuntaan!

Ensimmäinen vuosi kansanedustajana on ollut vauhdikas. Minulla on mielekkäitä ja mielenkiintoisia tehtäviä, mistä olen erityisen iloinen. Saan tehdä joka päivä töitä juurikin niiden asioiden eteen, joiden vuoksi olen politiikkaan alun perin päätynytkin.

Ajattelin, että olisi mielenkiintoista tehdä katsaus siihen, mitä kaikkea ensimmäiseen vuoteeni kansanedustajana on kuulunut. Peilaan tässä kirjoituksessa työtehtäviäni sekä käynnissä olevaa ja jo toteutunutta eduskuntatyötä erityisesti eduskuntavaalikampanjani vaaliteemoihin.

Lähtökohtani politiikan tekemiseen on aina ollut sama:
Mielestäni hyvä päätöksenteko rakentuu kestävän kehityksen kolmen peruspilarin varaan. Jokaisessa päätöksenteossa tulee huomioida, taloudellisen, ympäristön ja sosiaalisen vastuun näkökulmat. Tavoitteena on näiden kolmen tasapaino.

Tämän ajatuksen ympärille rakentuivat myös kärkiteemani kevään 2015 eduskuntavaaleissa.

***

1.) Taloudellinen vastuu –> Pienyrittäjyydestä kasvua

Itsekin yrittäjänä, yrittäjäperheessä kasvaneena ja yrittäjän vaimona, erityisesti pienyrittäjyyden kasvuedellytysten parantaminen oli minulle luonteva kärki kestävän kehityksen talousnäkökulmaan. Uusia työpaikkoja syntyy tällä hetkellä käytännössä vain pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yritysten tukeminen ja kasvun mahdollistaminen on siksi aivan olennaisessa asemassa paremman työllisyystilanteen ja talouskasvun saavuttamisessa.

Hallituksen hiljattain julkaisemassa yrittäjyys- ja työllisyyspaketissa otetaan Suomen uudistamisen kannalta vaaliteemani suuntaisia askeleita. Kilpailukyvyn vahvistaminen on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Yrittämisen ja työllistämisen edellytyksiä pyritään hallitusohjelman mukaisesti parantamaan monenlaisin toimin.

Yrittäjyyspaketissa onkin useampia positiivisia linjauksia, joilla tuetaan eri kehitysvaiheessa olevia yrityksiä, parannetaan toimintaedellytyksiä ja poistetaan yrittämisen esteitä. Esimerkiksi yksinyrittäjän tukipaketilla madalletaan työllistämisen kynnystä, kun ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen voi käyttää palkkatukea, starttirahaa tai muuta kannustinta.

Työttömyysetuuksia voi jatkossa käyttää starttirahaan, palkkatukeen ja liikkuvuusavustukseen. Työttömyysturva siis tukee jatkossa työn löytämistä ja yrittäjäksi ryhtymistä. Itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa parannetaan ja itsensätyöllistämiseen kannustetaan niin sivu-kuin päätoimisesti. Myös perustulokokeilu etenee! Muuttuva työelämä vaatii yhä enemmän liikkumavaraa paikalliselle sopimiselle ja siinäkin otetaan pieniä edistysaskeleita.

Normien purkutalkoot etenevät vauhdilla ja esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on saanut positiivisen vastaanoton niin kuluttajien kuin kauppiaiden keskuudessa. Nyt on puhuttu jo taksiliikenteen ja apteekkienkin kilpailun vapauttamisesta.

Puhuin vaalikampanjassani yrittäjyyden tukemisen näkökulmasta vahvasti myös vanhemmuuden kustannusten tasaisemman jakautumisen puolesta. Tämänhetkisellä lainsäädännöllä työntekijän äitiysloma voi olla pienryittäjälle taloudellisesti katsoen todella haastava paikka, vaikka raskaus toki muutoin iloinen uutinen onkin. Tämä on tietysti ennen kaikkea tasa-arvokysymys ja olenkin pitänyt sitä varsin vahvasti esillä. Helmikuussa perustin eduskuntaan jopa Feministiryhmän, joka on nimennyt ensimmäisen vuoden painopisteeksi nimenomaan tasa-arvon edistämisen työmarkkinoilla. Hallitus on jo esittänyt kertakorvausta vanhemmuudesta aiheutuviin menoihin, mikä on positiivinen ensiaskel.

Pien- ja kasvuyrittäjyyden sekä itsensätyöllistämisen edistämiseen liittyvät myös muutamat sivistysvaliokunnan alaisuuteen kuuluvat asiat, joita olen aktiivisesti ajanut. Hallitus linjasi kehysriihessä, että lainauskorvausten nostamiseen panostetaan 2 miljoonaa euroa. Olen edistänyt asiaa aktiivisesti valiokunnassa, tavannut kirjailijoita ja ollut mukana asiaa koskevissa kirjallisissa kysymyksissä. Kirjastolainoista kirjojen tekijöille maksettavien lainauskorvausten korottaminen on ollut muun muassa Kirjailijaliiton pitkäaikainen tavoite. Kirjailijoiden työstään saaman korvauksen kannalta tämä on periaatteellisesti merkittävä asia.

Olen ollut myös aktiivisesti ehdottamassa Suomeen AV-alaa koskevaa kannustinjärjestelmää. Asia päätyi hienosti Sivistysvaliokunnan budjettilausuntoonkin. Suomesta tällaiset tuotantokannustimet puuttuvat, joten saamme maahamme nyt vain murto-osan niistä elinkeino-, vienti-, matkailu- ja verotuloista, joita kilpailijamaat ovat onnistuneet saavuttamaan. Valtion rahoittaman tuotantokannustinjärjestelmän kautta toteutettaisiin työllisyyden ja kilpailukyvyn strategista tavoitetta. Ministeri Grahn-Laasonen on suhtautunut ehdotukseen positiivisesti ja olenkin positiivisella mielellä, että asia etenee.

Tekijänoikeusasiat ovat erityisesti nyt kevään aikana työllistäneet kovasti, sillä kysymyksessä on paitsi laaja, myös varsin monimutkainen kokonaisuus. Mielestäni olemme valiokunnassa onnistuneet tasapainoilemaan hyvin oikeudenhaltijoiden ja -käyttäjien intressien välillä lausuntoja muotoillessamme.


2.) Sosiaalinen vastuu –> Ennaltaehkäisyä perhepalveluihin

Ennaltaehkäisevien palveluiden merkityksestä olen puhunut niin kauan, kuin politiikassa mukana olen ollut. Jälleen ennaltaehkäisyä on saanut puolustella, sillä taloudellisesti haastavana aikana leikkaukset kohdistuvat herkemmin juuri ennaltaehkäisyyn korjaavien palveluiden ollessa tiukemmin laissa säädeltyjä. Kuitenkin tiedämme, että sosiaaliset investoinnit maksavat itsensä tulevaisuudessa takaisin. 1990-luvun laman suurimpia virhepäätöksiä oli lapsiperheiden kotipalveluiden alasajo. Jotta sama virhe ei toistuisi, valitsin juuri perhepalveluiden ennaltaehkäisevän merkityksen toiseksi vaalikärjekseni.

Viime vaalikaudella uudistettu sosiaalihuoltolaki on hyvä laki, joka mm. edellyttää juuri ennaltaehkäisevien palveluiden tehostamista kunnissa. Lain mukaan lapsiperheillä on oikeus saada välttämätön kotipalvelu lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi perheen elämäntilanteen niin vaatiessa ilman lastensuojelun asiakkuutta. Jo vaalikampanjassani kannoin huolta siitä, toteutuvatko lain hyvät tarkoitukset myös käytännössä. Tämän perään onkin ollut katsomista.

Tapasimme viime viikolla muutaman kansanedustajakollegani kanssa Yhden Vanhemman Perheiden Liiton edustajia, jotka kertoivat käytännön kokemuksia kotipalveluiden toteutumisesta. Epäkohdat osoittautuivat varsin merkittäviksi. On esimerkkejä tapauksista, joissa kotipalvelua ei ole myönnetty edes yhden perheen vanhemman sairastuessa vakavasti. Lisäksi kotipalveluiden saatavuudessa on suuria kuntakohtaisia eroja. Näistä epäkohdista olemme joukolla olleet yhteydessä lapsiasiainvaltuutettuun ja valmistelemme aiheesta myös kirjallista kysymystä asianosaiselle ministerille.

Perhepalveluihin liittyvät kiinteästi myös Sivistysvaliokunnan toimialaan kuuluvat varhaiskasvatuspalvelut. Ne ovat olleet paljon esillä erityisesti syksyllä äärimmäisen hankalien budjettilakien myötä. Varsinaiset sisältöratkaisut tulivat pitkälti hallitusohjelmasta, mutta sivistysvaliokunnassa olemme tehneet paljon töitä saadaksemme mahdollisimman toimivan kokonaisuuden käytettävissä olevilla resursseilla. Olen itse kantanut huolta ratkaisujen seurannasta ja vaikutusarvioinnista, joten tein Sivistysvaliokunnassa esityksen lausumasta, joka ilokseni hyväksyttiin yksimielisesti. Lausumassa edellytetään eri uudistusten aiheuttamien lapsiin, perheisiin ja tasa-arvoon kohdistuvien vaikutusten kokonaisarviontia sekä arvioinnin huomiointia varhaiskasvatuslain uudistuksessa.

Varhaiskasvatuksen osalta olen myös aktiivisesti ajanut sähköisten kirjausten sekä tuntiperusteisen laskutuksen mahdollistamista. Ehdotukseni onkin huomioitu tuloillaan olevan varhaiskasvatusmaksuja koskevan hallituksen esityksen perusteluissa. Tähän palaamme itse asiassa vielä tällä viikolla.

Saman teeman alle menevät tietysti myös vastuulleni Sivistysvaliokunnassa kuuluvat ennaltaehkäisevät palvelut, kuten nuorisotyö, kulttuuri, liikunta ja urheilu. Hallitusohjelmasta löytyy lukuisia positiivisia kirjauksia, joita on ilo olla edistämässä! Esimerkiksi etsivää nuorisotyötä ja työnetsijätoimintaa sekä nuorten mielenterveyspalveluita vahvistetaan. Sivistysvaliokunnassa ehdotimme etsivään nuorisotyöhön yksimielisellä lausunnolla lisäystä ja pieni lisäys saatiinkin. Toisaalla taas parannetaan järjestöjen, vapaaehtoistoimijoiden ja esimerkiksi urheiluseurojen toimintaedellytyksiä muun muassa normeja purkamalla. Olen pitänyt tärkeänä myös verotuskäytäntöjen selkeyttämistä ja yhdenmukaistamista myös vapaaehtoistyön ja järjestötoiminnan osalta. Tein muun muassa kirjallisen kysymyksen koskien Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (EVS) verotuskäytäntöjä eri puolilla Suomea.

Tunti liikuntaa jokaisen lapsen koulupäivään Liikkuva koulu –hanketta laajentamalla on lempikirjaukseni koko hallitusohjelmassa. On todella motivoivaa saada olla edistämässä tavoitetta niin Sivistysvaliokunnan kuin valtion liikuntaneuvoston toiminnan kautta. (Liikuntaneuvoston osalta voisin muuten vielä erikseen nostaa esille 750 000 euron investointiavustuksen Turun tulevalle palloiluhallille – kyseessä on nimittäin hanke, joka on alun perin minut politiikkaan tuonut lähes 10 vuotta sitten!)

Olen korostanut vaikkapa urheiluseurojen ja taideyhdistysten tekemän työn merkitystä ja potentiaalia myös esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamisen näkökulmasta. Harrastus, jossa ollaan samalla viivalla valtaväestöön kuuluvien nuorten kanssa, kotouttaa useimmiten tehokkaasti. Näitä näkökulmia olen päässyt edistämään muun muassa Kokoomuksen maahanmuuttotyöryhmän jäsenenä. Sen työn tuloksena julkaistiin 30 keinoa kotoutumisen edistämiseksi, vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta siellä mainittuina.

3.) Ympäristövastuu –> Tekoja Itämeren hyväksi

Itämeri on ollut vaaliteemani kaikissa vaaleissa, joissa olen ollut ehdolla. Ympäristötavoitteet eivät saa jäädä talouden jalkoihin. Itämeri voi olla menestystekijämme, mutta vain jos pidämme siitä huolta. Itämeren rehevöityminen ja lisääntyvä roskaantuminen edellyttävät konkreettisia toimia. Yhtenä ratkaisuna tähän näen kiertotalouden merkityksen.

Ympäristövaliokunnan, Itämeren parlamentaarikkokonferenssin ja Saaristoasiain neuvottelukunnan jäsenenä olen ilahduttavissa määrin päässyt tekemään töitä tämänkin itselleni läheisen teeman parissa. Olen pitänyt Itämeripolitiikkaa vahvasti esillä, joten on kunnia päästä työskentelemään aiheen tiimoilta paitsi kansallisella, myös kansainvälisellä mandaatilla.

Olin hallitusohjelmatyössä mukana biotalous ja puhtaat ratkaisut -taustaryhmässä, jonka osalta tavoitteeksi hallitusohjelmassa nostettiin onnistuneesti suureksi ilokseni, muiden hyvien tavoitteiden lisäksi, Itämeren hyvä ekologinen tila. Hallitusohjelmassa todetaan myös muun muassa, että Suomi pyrkii bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijämaaksi.

Tänä keväänä olen saanut erityisesti paneutua Itämeren suojeluun. Kirjoitan Itämeren parlamentaarikkokonferenssille kaikkien Itämeren alueen maiden laajuista raporttia koskien rehevöitymistä. Juuri rehevöitymisen vähentämiseksi kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet täytyy saada hyödynnettyä. Olen kirjoittanut aiheesta lukuisia kirjoituksia, joita on julkaistu kansainvälisestikin. Järjestän kuukauden päästä aiheesta myös varsin korkealaatuisen tulevaisuuskeskustelun Turussa (lisätietoja tulossa).

Oikeastaan koko vuoden ajan olen lobannut vahvasti merialueiden, sisävesien ja rantojen puhtaanapidon ja jätehuollon turvaamisen puolesta. Suomen merialueiden ja sisävesien jätehuolto perustuu Pidä Saaristo Siistinä ry:n tekemään työhön. Yhdistyksen käyttämä huoltoalus on tullut elinkaarensa päähän ja järjestö tarvitsisi ehdottomasti investointitukea uuden aluksen hankintaan. Olenkin tehnyt paljon töitä tämän asian edistämiseksi. Syksyn budjettineuvotteluissa sain ehdotuksen yksimielisesti ympäristövaliokunnan budjettilausuntoon. Asia ei kuitenkaan edennyt valtiovaroista, joten alkuvuodesta yritin toista reittiä. Tein ympäristöministerille toimenpidealoitteen öljynsuojarahaston mahdollisuudesta korvata harkinnanvaraisia avustuksia tämäntyyppisiin alushankintoihin. Aloitteeni sai mukavasti allekirjoituksia kansanedustajakollegoilta ja myös ministeri on keskusteluissamme suhtautunut asiaan myönteisesti. Aivan viime viikkoina olen käynyt lukuisia keskusteluja ministereiden kanssa saadakseni alushankinnan turvattua seuraavassa lisätalousarviossa. Toivottavasti kova työ tuottaa tulosta ja saamme turvattua vesistöjen puhtaanapidon ja jätehuollon.

Itämeren suojeluun liittyen olen tehnyt myös muita varsinaisia valtiopäivätoimia. Viime kuussa tein ympäristöministerille kirjallisen kysymyksen koskien kotitalouksien jätevesiratkaisujen toimivuuden todentamista. Ministeriltä saamassani vastauksessa ei oteta kantaa laiteiden toimivuuden todennettavuuteen, joten asiaan varmasti palataan kevään jätevesiasetuskäsittelyn yhteydessä. Olen jo ehdottanut ympäristövaliokuntaryhmässämme, että laitteiden toimivuus tulisi ehdottomasti todentaa riippumattomalla, tieteellisellä tutkimuksella.

Ei varsinaisesti liity Itämereen, mutta myös eläinpolitiikassa olen ollut aktiivinen. Valtioneuvosto päätti viime viikolla kalastusrajoituksista erittäin uhanalaisen saimaannorpan ja erityisesti sen kuuttien suojelemiseksi. Ehdotin päätökseen erillistä lausumaa saimaannorppien elinolojen turvaamiseksi. Hienoa, että tämä meni Kokoomuksen aloitteesta lopulta läpi. Parhaillaan valmistelemme muuten yhdessä Jaana Pelkosen kanssa lakialoitetta eläinsuojelurikoksen yrityksen kriminalisoinnista, koskien niin sanottuja koirien myrkkysyöttejä.

***
Edellä mainittujen teemojen lisäksi olen ensimmäisenä kansanedustajavuotena tehnyt erityisen paljon töitä kehityspoliittisten aiheiden parissa. Olen ollut vahvasti mukana työstämässä Suomen kehityspolitiikkaa niin valtioneuvoston nimittämissä Kehityspoliittisessa toimikunnassa ja Kestävän kehityksen toimikunnassa, kuin puolueiden yhteisen demokratiatyötä tekevän Demo ry:n hallituksessa. Kehityspolitiikka on juuri nyt ja juuri tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa paitsi erityisen kiinnostavaa, myös tärkeää. Olenkin todella otettu, että eduskuntaryhmämme on antanut minulle vastuuta tästä kokonaisuudesta. Syksyllä aiheiden ympärillä tapahtui paljon, kun YK:ssa päätettiin uusista Kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030). Niihin olenkin päässyt syventymään nyt useammasta eri näkökulmasta. Eduskunnassa keskusteltiin helmikuussa valtioneuvoston selonteosta Suomen kehityspolitiikasta ja sain kunnian tuolloin pitää asiasta Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron.

Työ eduskuntavaalien kärkiteemojeni parissa jatkuu vahvasti tästä eteenkin päin.

Lopuksi ensimmäinen vuosi kansanedustajana karkeina lukuina:

• 140 valiokuntien kokousta
• 120 täysistuntoa
• 40 eduskuntaryhmän kokousta
• 25 virallista ministeritapaamista (ja useampi epävirallinen)
• reilut 20 työmatkapäivää ulkomailla
• viitisenkymmentä puhetilaisuutta (puheenvuorojeni aiheina mm. kestävä kehitys, vastuullinen liiketoiminta, koulutus, digitalisaatio, tasa-arvo, eläinten oikeudet, lastensuojelu, kehitysyhteistyö, Itämeri sekä useampaan kertaan ajankohtainen poliittinen tilanne)
• reilut viisikymmentä sidosryhmätilaisuutta (aiheina mm. yrittäjyys, urheilu, yliopistojen rahoitus, kirjallisuus, startupit, kiertotalous, nuorisotyö, ilmastonmuutos)
• nelisenkymmentä vierailua yrityksiin tai muihin organisaatioihin (mm. vastaanottokeskus, kehitysvammaisten asuminen, Itämeren suojelu, päiväkoteja, oppilaitoksia, hoitolaitoksia)
• kolmisenkymmentä muuta eduskunnan alaisten toimielinten tai työryhmien palaveria tai iltatilaisuutt
• lähemmäs sata henkilökohtaista tapaamista (kahvikupin tai lounaan äärellä tai muuten vaan, teemoina mm. Kokoomus, peruskoulu, asuntotuotanto, pakolaisuus, pienhankintojen kilpailutus, jätevesien puhdistus, ihmisoikeudet, elokuva-alan kilpailukyky, yritysten vastuullisuus, liikuntajärjestöjen toiminta, korkeakoulutuksen tulevaisuus, nuorisotyö, Itämeren suojelu)
• kymmenkunta omaa avointa tapaamista ja tilaisuutta