I en västerländsk välfärdsstat har man lätt kunnat göra misstaget att ta det demokratiska samhällssystemet för givet. Tyvärr har demokratin emellertid hamnat i svårigheter. De auktoritära styrelseskicken har övertaget och stärks samtidigt som demokratins grundvalar på olika håll i världen prövas.

Det finns olika sätt att definiera och mäta demokrati men på basis av internationella rapporter är det ingen överdrift att tala om en demokratins kris. De stater som rör sig i en mer auktoritär riktning är mer än hälften fler än de stater som rör sig i en mer demokratisk riktning. De liberala demokratierna är i minoritet. Samtidigt som demokratin utmanas i fria länder stärks förtrycket i auktoritära länder. 

Demokrati betyder folkstyre. Det förutsätter grundläggande rättigheter, fria val, fria medier, starka rättsstatsinstitutioner och möjligheter till delaktighet för medborgarsamhället. Demokratin utvecklas av en dialog som förs med respekt för andra och av beredskap till samarbete och förnyelse. Vice versa försvagas demokratin när åsikter polariseras och gemensamt faktaunderlag saknas. 

Också i Finland är demokratin fortfarande ung. Man kan ifrågasätta om vi under decennierna av finlandisering alls var en liberal demokrati, ett fritt västligt land. 

I dag har Finland ett fungerande mångpartisystem och en stark representativ demokrati. Vi ingår otvivelaktigt bland de västliga demokratierna. Trots detta kan vi inte svära oss helt fria från den sortens utveckling som tär på demokratins grundvalar. Hat och hot är erkänt problematiska fenomen för den finländska demokratin. Demokratin borde ständigt utvecklas men i Finland har demokratin i praktiken redan länge trampat på stället. 

Grundtanken i vårt politiska system är att olika synsätt och åsikter ska sammanjämkas. Det är bekymmersamt om politiken hela tiden är mer inriktad på det som skiljer åt i stället för på de förenande faktorerna. Var och en bidrar i tal och handling till att skapa växtunderlag för någon av utvecklingsriktningarna: antingen en som stärker demokratin eller en som försvagar den. 

Länsimaisessa hyvinvointivaltiossa on hyvin saattanut erehtyä pitämään demokraattista yhteiskuntajärjestelmää itsestäänselvyytenä. Valitettavasti demokratia kuitenkin on vaikeuksissa. Autoritaariset hallinnot ovat enemmistössä ja vahvistuvat samaan aikaan kuin demokratian perustuksia koetellaan eri puolilla maailmaa.

Demokratian määritelmissä ja mittaustavoissa on eroja, mutta kansainvälisten raporttien perusteella ei ole liioiteltua puhua demokratian kriisistä. Valtioita, jotka liikkuvat autoriaarisempaan suuntaan on yli puolet suurempi määrä kuin valtioita, jotka liikkuvat demokraattisempaan suuntaan. Liberaalit demokratiat ovat vähemmistössä. Samaan aikaan kuin vapaissa maissa demokratiaa haastetaan, autoriaarisissa maissa sorto vahvistuu. 

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Se edellyttää perusoikeuksia, vapaita vaaleja, vapaata mediaa, vahvoja oikeusvaltion instituutioita ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia. Toisia kunnioittava dialogi sekä valmius yhteistyöhön ja uudistumiseen kehittävät demokratiaa. Mielipiteiden kärjistyminen sekä yhteisen faktapohjan puuttuminen sen sijaan heikentävät demokratiaa. 

Demokratia on Suomessakin vielä nuori. Voi perustellusti pohtia, olimmeko vielä suomettumisen vuosikymmeninä liberaali demokratia, vapaa länsimaa. 

Tänä päivänä Suomella on toimiva monipuoluejärjestelmä ja vahva edustuksellinen demokratia. Olemme kiistatta osa läntisiä demokratioita. Silti demokratian perusteita nakertavat kehityskulut eivät ole täysin vieraita meilläkään. Esimerkiksi vihapuhe ja häirintä on tunnistettu suomalaista demokratiaa haastavina ilmiöinä. Demokratiaa tulisi jatkuvasti kehittää, mutta Suomessa demokratian tila on käytännössä junnannut paikallaan jo pidempään. 

Poliittisen järjestelmämme perusajatuksena on sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. On huolestuttavaa, jos politiikassa jatkuvasti keskitytään enemmän erottaviin kuin yhdistäviin tekijöihin. Jokainen luo osaltaan teoillaan ja puheillaan kasvualustaa kehityssuunnille: joko demokratiaa vahvistaville tai sitä heikentäville. 

I slutet av oktober publicerade Kommissionen för skydd av Östersjöns marina miljö (HELCOM) en ny rapport om tillståndet i Östersjön. Det är ytterligare en påminnelse om de utmaningar som havsområden står inför till följd av mänsklig verksamhet.

Östersjön lider av övergödning, föroreningar, överfiske och habitatförstöring. Klimatförändringarna leder också till ytterligare påfrestningar för vattensystemen. Enligt rapporten har tillståndet i Östersjön inte förbättrats särskilt mycket mellan granskningsperioden 2016–2021. Situationen är bekymmersam, men med väl valda och långsiktiga åtgärder är det fortfarande möjligt att rädda havet.

Skyddet av Östersjön var en gång en av de viktigaste anledningarna för mig att engagera mig i politiken, och det har varit ett av mina centrala teman under hela min politiska karriär. Östersjöns utsatta tillstånd och dess skydd måste stå i fokus under alla årstider, inte bara på sommaren när blågröna algflottar dyker upp på stränderna. Bevarande kräver kunskap och forskning. Beslut måste baseras på undersökt information och data som tagits fram av övervakningssystem om vattensystemens tillstånd.

Statsminister Orpos regeringsprogram innehåller starka formuleringar om vattensystemen. Som chefsförhandlare för miljöpolitiken är jag särskilt glad över att vi för första gången har kommit överens om ett separat kapitel för Skärgårdshavet i regeringsprogrammet. Regeringen har ett tydligt mål att få bort havsområdet från HELCOM:s hot spot-lista över de värsta förorenarna, och ett antal konkreta åtgärder vidtas för att uppnå detta. Trots den svåra ekonomiska situationen innehåller nästa års budget en fortsättning på programmet för att effektivera vattenskyddet och Skärgårdshavsprogrammet.

Totalt kommer cirka 11,8 miljoner euro att öronmärkas för åtgärder för att skydda Östersjön och dess vattensystem nästa år, inklusive en separat beslutad ökning på sex miljoner euro. Dessutom kommer under ramperioden 2025–2027 totalt 24 miljoner extra medel att tilldelas Skärgårdshavsprogrammet och vattenskyddet och därefter framåt permanent 10 miljoner euro. Åtgärderna kommer till exempel att vara effektivt inriktade på näringsämnenas kretslopp, förbättrandet av markstrukturen och avlägsnandet av näringsämnen från havet.

Skärgårdshavsprogrammet syftar till att minska näringsbelastningen i området och ger information om de mest effektiva metoderna som kan implementeras även i andra områden. I praktiken utförs vattenskydd i stor skala i avrinningsområdet med hjälp av ett brett spektrum av effektiva metoder. Genom att ta hand om åkermarkens struktur och avrinningsområdens vattenhushållning minskar vattendragens näringsbelastning. Vi behöver incitament för att ta hand om marken och till exempel öka växttäcket.

Den mångsidiga användningen av jordförbättringsmedel är viktigt för vattenskyddet. Jordbrukarna bör ha möjlighet att välja de lämpligaste lösningarna för varje region. Gips-, fiber- och strukturkalkbehandlingar bör användas i större utsträckning än för närvarande. Konkreta åtgärder för att förbättra tillståndet i havet är bland annat förbud mot utsläpp av avloppsvatten från fartyg på finskt territorialvatten och upphörande av snöavfall i vattensystemen. Regeringsprogrammet innehåller också bestämmelser om rening av avloppsvatten, förebyggande av översvämningsskador och beredskap för oljeutsläpp.

Programmet för att förbättra vattenförvaltningen har också samlat in privat finansiering, vilket ökar effektiviteten i den regionala vattenförvaltningen. Nyckeln till vattenskydd är därför ett långsiktigt samarbete mellan olika aktörer. Skyddet av Östersjön kan främjas på individnivå, i lokalpolitiken, på regionnivå samt i riksdagen och även i internationella forum. Regeringsprogrammet utgör en stark ryggrad för detta arbete.

Itämeren suojelukomissio HELCOM julkaisi lokakuun lopussa tuoreen raportin Itämeren tilasta. Se muistuttaa jälleen siitä, millaisia haasteita merialueelle aiheutuu ihmisen toiminnan seurauksena. Itämeri kärsii mm. rehevöitymisestä, saastumisesta, liikakalastuksesta sekä elinympäristöjen heikentymisestä. Myös ilmastonmuutos rasittaa vesistön tilaa entisestään. Raportin mukaan Itämeren tila ei ole juurikaan parantunut tarkastelujakson 2016–2021 välillä. Tilanne on huolestuttava, mutta tarkoin valituilla, pitkäjänteisillä toimenpiteillä meri on kuitenkin edelleen mahdollista pelastaa.

Itämeren suojelu oli minulle aikoinaan yksi tärkeimmistä syistä lähteä mukaan politiikkaan, ja se on ollut yksi keskeisimpiä teemojani koko poliittisen urani ajan. Itämeren heikkoa tilaa ja suojelua on pidettävä esillä kaikkina vuodenaikoina, ei vain kesäisin, kun sinilevälautat ilmestyvät rannoille. Suojelu vaatii tietoa ja tutkimusta. Päätösten tulee perustua tutkittuun tietoon ja seurantajärjestelmien tuottamaan dataan vesistöjen tilasta.

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa on vahvat kirjaukset vesistöistä. Ympäristöpolitiikan pääneuvottelijana iloitsen erityisesti siitä, että saimme sovittua hallitusohjelmaan Saaristomerelle ensimmäistä kertaa oman kappaleen. Hallituksella on selkeä tavoite saada merialue pois HELCOMin pahimpien kuormittajien hot spot -listalta ja tätä edistetään lukuisin konkreettisin toimin. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta ensi vuoden talousarviosta löytyy vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Saaristomeri-ohjelman jatkuminen.

Itämeren ja vesien suojelun toimenpiteisiin varataan ensi vuodelle yhteensä noin 11,8 miljoonaa euroa, sisältäen erikseen päätetyn kuuden miljoonan euron lisäyksen. Lisäksi kehyskaudella vuosina 2025–2027 osoitetaan yhteensä 24 miljoonan lisärahoitus Saaristomeri-ohjelmaan ja vesiensuojeluun sekä siitä eteenpäin pysyvästi 10 miljoonaa euroa. Toimia kohdennetaan vaikuttavasti esimerkiksi ravinnekiertoon, maaperän rakenteen parantamiseen sekä ravinteiden poistoon merestä.

Saaristomeri-ohjelma pyrkii vähentämään alueen ravinnekuormitusta sekä tarjoaa tietoa tehokkaimmista keinoista, jotka voidaan ottaa käyttöön myös muilla alueilla. Vesiensuojelua toteutetaan käytännössä laajasti valuma-alueella vaikuttavin, monin erilaisin keinoin. Peltomaan rakenteesta ja valuma-alueiden vesienhallinnasta huolehtimalla vesistöjen ravinnekuormitus vähenee. Tarvitsemme kannusteita maaperästä huolehtimiseen sekä esimerkiksi kasvipeitteisyyden lisäämiseen.

Maanparannusaineiden monipuolinen hyödyntäminen on vesiensuojelussa tärkeää. Viljelijöillä tulee olla vaihtoehtoja, joista valita kullekin alueelle parhaiten sopivat ratkaisut. Niin kipsi-, kuitu-, kuin rakennekalkkikäsittelyitä tulee ottaa nykyistä laajemmin käyttöön. Konkreettisia toimia meren tilan parantamiseksi ovat myös alusten jätevesien purun kieltäminen Suomen aluevesillä sekä lumenkaadon lopettaminen vesistöihin. Hallitusohjelmassa on myös kirjauksia jätevesien käsittelyä, tulvahaittojen ehkäisyä sekä öljyntorjuntavalmiutta koskien.

Vesienhoidon tehostamisohjelma on kerännyt myös yksityistä rahoitusta, mikä lisää alueellisen vesienhoidon vaikuttavuutta. Vesiensuojelussa keskeistä onkin pitkäjänteinen, eri toimijoiden keskinäinen yhteistyö. Itämeren suojelua voidaan edistää niin yksilötasolla, paikallispolitiikassa, maakunnan tasolla kuin Eduskunnassa ja kansainvälisilläkin foorumeilla. Hallitusohjelma antaa työlle vahvan selkänojan.

Det finska skolsystemet är bland de bästa i världen. Tyvärr är skoldagen inte säker för alla. Mobbning och regelrätt våld är fortfarande förbluffande vanligt i våra skolor. Alltför många är rädda i skolan – och till och med en incident är för mycket.

De senaste dagarna har vi återigen fått läsa hemska exempel på våld i skolorna. Upplevelserna måste tas på absolut största allvar. Det är allas rättighet att kunna gå till skolan i säkerhet. I ett civiliserat land bör det vara möjligt att förebygga psykiskt och fysiskt våld mot barn och unga i förväg och tidigt ingripande bör vara möjligt. Med sociala medier har formerna för mobbning blivit mer varierade, vilket kräver nya sätt att förebygga och ingripa.

Redan de ord man använder har betydelse. Mobbning i skolan är ett vagt och oprecist begrepp. Trots många program under årens lopp har mobbningen inte kunnat kontrolleras. Rättare sagt i många fall handlar det faktiskt om våld. Det är viktigt att kalla saker vid deras rätta namn: när det gäller misshandel talas det om skolvåld.

Vi skulle inte tala om mobbning, om en vuxen blev misshandlad under arbetsdagen eller om en vuxen var rädd för att gå till jobbet på grund av hot om psykiskt eller fysiskt våld. Enligt strafflagen är tillfogande av smärta, fysiskt våld eller psykiskt, verbalt våld med avsikt att skada en annan person, misshandel. Försök till misshandel är också ett straffbart brott.

Olagliga handlingar ska anmälas och de ska också få konsekvenser. Regeringsprogrammet innehåller en särskild formulering om detta. I regeringsprogrammet fastställs också att det rättsliga skyddet för brottsoffer och möjligheten för dem att fortsätta i sin egen skola, kommer att stärkas.

Alla bör ha rätt att gå i skola i en säker miljö och att gå till skolan i lugn och ro utan rädsla och ångest.

Den upplevda otryggheten i skolan kan lätt påverka även fritidsaktiviteterna, så att barnet vill avstå till exempel från fritidsintressen. Negativa upplevelser ger långvariga ärr.

Skolvåldet måste stoppas och det måste vara vår gemensamma sak.

Suomalainen koulujärjestelmä kuuluu maailman parhaiden joukkoon. Valitettavasti koulupäivien arki ei kuitenkaan ole kaikille turvallinen. Koulukiusaaminen ja suoranainen väkivalta ovat edelleen pysäyttävän yleisiä ilmiöitä kouluissamme. Liian moni joutuu pelkäämään koulussa – ja yksikin tapaus on liikaa.

Viime päivinä olemme jälleen joutuneet lukemaan karmivia esimerkkejä kouluissa tapahtuvasta väkivallasta. Kokemuksiin on suhtauduttava ehdottoman vakavasti. On jokaisen oikeus voida käydä koulua turvallisin mielin. Sivistysvaltiossa lapsiin ja nuoriin kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta tulisi voida estää jo ennalta ja ilmeneviin tapauksiin puuttua varhaisessa vaiheessa. Sosiaalisen median myötä kiusaamisen muodot ovat moninaistuneet, mikä edellyttää uusia tapoja ehkäistä ja puuttua.

Jo käytettävillä sanoilla on merkitystä. Koulukiusaaminen on terminä epämääräinen ja lepsu. Kiusaamista ei lukuisista ohjelmista huolimatta vuosienkaan saatossa ole saatu kuriin. Oikeammin kyseessä onkin monissa tapauksissa väkivalta. On tärkeää, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä: kun kysymyksessä on pahoinpitely, puhutaan kouluväkivallasta.

Emme puhuisi kiusaamisesta, jos aikuinen pahoinpideltäisiin työpäivän aikana tai jos aikuinen joutuisi pelkäämään töihin menoa henkisen tai fyysisen väkivallan uhkan vuoksi. Rikoslain mukaan kivun aiheuttaminen, ruumiillinen väkivalta tai henkinen, sanallinen väkivalta toisen vahingoittamistarkoituksessa on pahoinpitely. Myös pahoinpitelyn yritys on rangaistava teko.

Lainvastaisista teoista kuuluu tehdä rikosilmoitus ja sillä tulisi olla myös seurauksia. Hallitusohjelmasta löytyy tästä konkreettinen kirjaus. Hallitusohjelmassa linjataan lisäksi, että uhrien oikeusturvaa ja mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan vahvistetaan.

Jokaisella tulee olla oikeus käydä koulua turvallisessa ympäristössä sekä kulkea kouluun rauhassa ilman pelkoa ja ahdistusta. Koulussa koettu turvattomuus vaikuttaa helposti myös vapaa-ajan toimintaan, jolloin lapsi saattaa jättäytyä pois myös esimerkiksi harrastuksista. Negatiiviset kokemukset jättävät pitkät jäljet. Kouluväkivalta on saatava loppumaan ja sen on oltava yhteinen asiamme.

Itämeren suojelukomissio HELCOM julkaisi lokakuun lopussa tuoreen raportin Itämeren tilasta. Se muistuttaa jälleen siitä, millaisia haasteita merialueelle aiheutuu ihmisen toiminnan seurauksena. Raportin mukaan Itämeren tila ei ole juurikaan parantunut tarkastelujakson 2016–2021 välillä. Erityisesti Saaristomeri on haavoittuva. Tilanne on huolestuttava, mutta tarkoin valituilla, pitkäjänteisillä toimenpiteillä on kuitenkin mahdollista parantaa meren tilaa.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on vahvoja kirjauksia koskien vesistöjen suojelua. Erityisen ylpeä olen, että Saaristomerelle on ensimmäistä kertaa ikinä omistettu kokonainen oma kappale. Hallitus esimerkiksi edistää ravinnekiertoa, selvittää harvaanasuttujen alueiden jätevesien keskitettyä ja tehokasta käsittelyä erityisesti Saaristomerellä ja rannikkoalueilla sekä kieltää lumenkaadon vesistöihin. Hallitusohjelman mukaisesti alusten huuhtelu-, ruokajäte-, rikkipesuri- ja käymäläjäteveden purku mereen kielletään Suomen aluevesillä. Nämä ovat kaikki toimia, joita olen edistänyt pitkään ja joihin Orpon hallitus on nyt sitoutunut. 

Näiden toimien lisäksi haluan nyt erikseen nostaa esille vielä yhden yksityiskohdan: pienveneiden jätevesien tyhjennysmahdollisuudet. 

Lähtökohtaisesti veneilijöillä on erittäin vahva tahtotila olla laskematta jätteitä mereen ja suurin osa veneilijöistä tyhjentää jätevedet asianmukaisesti. Ongelmia kuitenkin tulee, mikäli satamissa ei ole asianmukaisia tyhjennysmahdollisuuksia. Tällöin osa veneilijöistä päätyy tyhjentämään septinsä suoraan mereen. Käymäläjätteiden pääseminen vesistöön aiheuttaa rehevöitymistä sekä bakteerien vapautumista vesistöön.

Kaikilla yli 25 venepaikan satamilla on velvollisuus järjestää septitankin tyhjennysmahdollisuus. Kaikki veneellä liikkuvat ovat kuitenkin huomanneet, etteivät tyhjennyslaitteet aina toimi tai ole käytettävissä. Pumput on esimerkiksi saatettu sijoittaa hankalasti saavutettavaan paikkaan. Toisinaan laitteisto on rikki ja vikojen korjaaminen kestää kohtuuttoman kauan. Toimivista tyhjennysasemista on myös vaikea saada tietoa. Veneilijä saattaa matkata pitkänkin matkan tiettyyn satamaan tyhjentämään septitankkinsa, vain huomatakseen, ettei pumppu olekaan käytössä. Tyhjennys aiheuttaa kustannuksia yrittäjille, ja osassa satamia tyhjennysmahdollisuutta ei ole järjestetty, vaikka sitä edellytettäisiinkin. 

Myös jätteen vastaanottoon liittyy haasteita. Pienelläkin satamalla septien tyhjentämisestä kerääntyy helposti isot määrät jätettä. Sen kuljettaminen on usein hankalaa ja arvokasta. Erityisiä ongelmia aiheuttavat tilanteet, joissa jätevedenpuhdistamot eivät syystä tai toisesta ota septijätteitä vastaan. 

Hallituksella on selkeä tahtotila pelastaa Saaristomeri. Se edellyttää monenlaisia toimia. Yhtenä pienenä ratkaisuna tulisi varmistaa, että myös pienveneilijöiden käyttämissä satamissa septitankkien tyhjentäminen toimii asianmukaisesti.

Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen. 

Hallitusneuvottelut saatiin päätökseen parin kuukauden intensiivisten neuvotteluiden jälkeen. Oli kunnia saada olla mukana Kokoomuksen neuvottelijana. Toimin puheenjohtajana ympäristöjaostossa ja lisäksi neuvottelijana rakennetun ympäristön jaostossa. Vastuualueisiin kuului siis luontopolitiikka ja kiertotalous sekä asunto- ja liikennepolitiikka.

Hallitusohjelma on neuvotteluiden tulos ja täynnä kompromisseja. Parisatasivuisesta ohjelmasta löytyy jokaiselle varmasti linjauksia, joista olla samaa mieltä tai täysin eri mieltä. Kokonaisuus on neljän puolueen neuvottelijoiden yhteistyöllä kirjoitettu ja siihen on yhteisesti sitouduttu.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvistamaan luonnon monimutoisuutta. Omasta neuvottelukokonaisuudesta nostan esille erityisesti vesistöt. Ohjelmassa on varsin vahvat kirjaukset koskien virtavesiä, vaelluskaloja sekä Saaristomerta.

Virtavesiä vapautetaan ja vaelluskalojen elinolosuhteita parannetaan. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea vesistöjen palauttamista niiden luonnontilaan. Vesilakia päivitetään ja vähämerkityksellisiä vesivoimaloita puretaan, mutta lisäksi tehdään yksi erittäin konkreettinen ja vaikuttava yksittäinen ympäristöteko: Hallituksen tavoitteena on vapauttaa Heinäveden Palokin kosket! Kyseessä olisi merkittävin Suomessa toteutettu padonpurku, jonka positiiviset vaikutukset niin luontoarvoihin kuin myös alueen matkailupotentiaaliin ovat todella suuret. Palokin koskien ennallistamista koskeva hallitusohjelmakirjaus on vahva viesti hallitukselta virtavesien ja vaelluskalojen puolesta.

Hallitusohjelmassa on oma kappaleensa myös Saaristomerta koskien. Teksti sisältää monipuolisesti konkreettisia kirjauksia Saaristomeren hyväksi. Kiertotaloudella voidaan ratkaista samanaikaisesti niin talouden, ilmaston kuin luontokadon haasteita. Samaan tapaan ravinnekierron edistäminen on keskeinen ratkaisu Saaristomeren pelastamisessa. Toimia kohdennetaan vaikuttavasti ravinnekiertoon, maaperän rakenteen parantamiseen sekä ravinteiden poistoon merestä. Hallitus edistää ravinnekiertoa teknologianeutraalisti. Ravinnekuormitusta vähennetään peltomaan rakennetta ja vesienhallintaa parantamalla. Viljelijöille halutaan antaa vaihtoehtoja valita itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja maanparannusaineita koskien ja siksi ohjelmassa mainitaan kipsikäsittelyn rinnalla myös rakennekalkki ja kuituratkaisut. Kaikkinensa Saaristomeren valuma-alueella tapahtuvassa maataloudessa halutaan kiinnittää huomiota ravinnepäästöjen vähentämiseen.

Konkreettisia keinoja ovat myös lumenkaadon lopettaminen vesistöihin sekä alusten jätevesien purun kieltäminen Suomen aluevesillä. Tällä hetkellä rahtialukset voivat purkaa jätevesiään herkkään Saaristomereen. Lisäksi ohjelmasta löytyy kirjaukset jätevesien käsittelyä, tulvahaittojen ehkäisyä sekä öljyntorjuntavalmiutta koskien.

I Ständerhuset fortsätter regeringsförhandlingarna för fjärde veckan, under ledning av Petteri Orpo. Förhandlingarna väntas resultera i att Finland får en majoritetsregering som förbinder sig att styra ekonomin i hållbar riktning.

Förhandlingarna har gått enligt förväntningarna. Efter att ha hört ett brett garde av experter väntas arbetsgrupperna denna vecka göra konkreta framsteg i fråga om gemensamma lösningar.

I vilket fall som helst har vi en problematisk period av många svåra beslut framför oss. Förhandlingarna började till exempel med att Finansministeriets kanslichef Majanen och Finlands Banks direktör Rehn beskrev de ekonomiska premisserna: den offentliga ekonomin måste balanseras och skuldsättningen måste avta.

Därtill finns ett akut behov av reformer som får fart på den ekonomiska tillväxten.

Partierna som medverkar i regeringsförhandlingarna – alltså Samlingspartiet, Sannfinländarna, SFP och Kristdemokraterna – delar syn på det ekonomiska läget och förståelse för de ramar det skapar. Ett gemensamt mål är att styra in Finland på en mer hållbar väg och att trygga välfärden också framöver.

Partierna har naturligtvis divergerande mål, betoningar och åsikter om vilka medel som ska användas. Förhandlingarna handlar uttryckligen om att sammanjämka de olika ståndpunkterna. I politiska beslut är det sist och slutligen alltid fråga om såväl samarbete som kompromisser.

Problemkoefficienten växer när förhandlingarna har nått halvvägs. Det hör till saken. Processen fortsätter emellertid, en fråga och ett svar i taget.

Under första hälften av veckan fokuserar förhandlingarna på invandrings- och klimatfrågorna, som har bedömts höra till det allra svåraste i dessa förhandlingar.

Ett annat problematiskt delområde av förhandlingarna handlar om hur social- och hälsovårdstjänsterna ska kunna tryggas.

I arv efter föregående regering fick den nya regeringen en knepig ekvation av social- och hälsovårdstjänster att lösa. Befolkningen åldras och behovet av vård och omsorg växer men redan nu är resurs- och personalbristen på många håll kritisk. Kostnaderna växer i alarmerande takt. Samtidigt är det ändå nödvändigt att balansera ekonomin, så att den kan bära den förändring som behövs.

En med brådska genomförd förvaltningsreform har inte gett vare sig lindring eller bättre service; tvärtom. Lyckligtvis finns det utvägar. En reparationssats för social- och hälsovården behandlas grundligt i Ständerhuset.

Mitt eget arbete under förhandlingarna fokuserar på boendet, trafiken och framför allt miljön.

Under hela min politiska karriär har jag arbetat för att till exempel förbättra Skärgårdshavets tillstånd. Förhandlingarna pågår och innehållet kan jag inte kommentera. En sak kan jag emellertid lova: arbetet för förändring pågår dygnet runt.

Texten har också publiserats som en kolumn i Åbo Underrätelser.

Säätytalolla hallitusneuvottelut jatkuvat neljättä viikkoa Petteri Orpon johdolla. Neuvotteluiden tuloksena odotamme saavamme Suomeen enemmistöhallituksen, joka sitoutuu talouden kestäville urille saamiseen. Neuvottelut ovat sujuneet ennakoidusti. Kattavien asiantuntijakuulemisten jälkeen tällä viikolla odotetaan työryhmiltä konkreettista etenemistä yhteisiä ratkaisuja koskien.

Edessä tulee joka tapauksessa olemaan haastava ja monien vaikeiden päätösten kausi. Heti neuvotteluiden aluksi esimerkiksi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Majanen ja Suomen Pankin johtaja Rehn kuvasivat talouden lähtökohtia: julkista taloutta on tasapainotettava ja velkaantumiskehitys saatava taittumaan. Lisäksi tarvitaan kipeästi talouskasvua vauhdittavia uudistuksia. 

Hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet – siis kokoomus, perussuomalaiset, rkp ja kristillisdemokraatit – jakavat näkemyksen taloustilanteesta ja ymmärryksen sen luomista raameista. Yhteisenä tavoitteena on saada Suomi kestävämmälle polulle ja turvata hyvinvointi myös tulevaisuudessa. Puolueilla on luonnollisesti erilaisia tavoitteita, painotuksia ja näkemyksiä keinoista. Erilaisten näkemysten yhteensovittamiseksi neuvotteluita juuri käydään. Poliittisissa päätöksissä on aina lopulta kysymys niin yhteistyöstä kuin kompromisseista. 

Neuvotteluiden ylitettyä puolivälin, vaikeuskerroin kasvaa. Se kuuluu asiaan. Prosessi kuitenkin etenee, kysymys ja ratkaisu kerrallaan. Alkuviikon neuvotteluissa keskitytään maahanmuutto- ja ilmastokysymyksiin, joiden on arvioitu olevan näiden neuvotteluiden hankalimmasta päästä. 

Myös sote-palveluiden turvaaminen on haasteellinen neuvotteluiden osa-alue. Edellisen hallituksen perintönä uudelle hallitukselle jäi ratkottavaksi vaikea sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtälö. Hoidon ja hoivan tarve lisääntyy väestön ikääntyessä, mutta jo tällä hetkellä resurssi- ja henkilöstövaje on monin paikoin kriittinen. Kustannukset kasvavat hälyttävästi. Samalla on kuitenkin huolehdittava myös talouden tasapainottamisesta, jotta tarvittavaa muutosta on mahdollista kannatella. Kiireellä läpiviety hallintouudistus ei ole helpottanut tilannetta tai parantanut palveluita, vaan päinvastoin. Onneksi ratkaisujakin on ja sosiaali- ja terveyspalveluiden korjaussarjaa käsitellään perusteellisesti Säätytalolla.

Oma työni neuvotteluissa on keskittynyt asumiseen, liikenteeseen ja ennen kaikkea ympäristöön. Koko poliittisen urani olen työskennellyt esimerkiksi Saaristomeren tilan parantamiseksi. Neuvottelut ovat kesken eikä niiden sisältöjä ole mahdollista kommentoida. Sen voin luvata, että töitä muutoksen eteen tehdään kellon ympäri.