Miltä kuulostaisi järjestelmä, jolla voidaan tukea uusia innovaatioita ja kilpailukykyä, saada investointeja ja verotuloja, luoda työpaikkoja ja parantaa Suomen houkuttelevuutta kansainvälisellä markkinalla – ja kaikki tämä ilman riskiä?

Eikö kuulostaakin juuri siltä, mitä Suomi nyt tarvitsee.

Kysymys on elokuva-alalla kansainvälisesti käytössä olevasta audiovisuaalisen alan kannustinjärjestelmästä, jota olen useampaan otteeseen ehdottanut käyttöönotettavaksi myös Suomessa. Kirjoitin aiheesta reilu vuosi sitten mm. täällä. Myöhemmin koko sivistysvaliokuntakin asettui kannattamaan tätä ehdotusta.

 

Nyt budjettiriihestä kuuluu positiivisia uutisia, nimittäin hallitus olisi ehdottamassa av-kannustinjärjestelmää Suomeen. Hienoa! Hallitus käynnistää elokuva-alan maksuhyvitysmalliin perustuvan tuotantokannustimen vuodelle 2017 1,5 miljoonan euron määrärahalla. Hallitus sitoutuu kohdentamaan loppurahoituksen kannustimelle ensi kevään kehysriihessä siten, että tuotantokannustimen myöntövaltuus on 10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2017-2019.

 

 

Mistä siis on kysymys?

Järjestelmän tarkoituksena on houkutella kansainvälisiä, isoja elokuva- ja tv-tuotantoja Suomeen. Suuressa osassa Suomen kilpailijamaita on jo käytössä järjestelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden osittaispalautuksiin tuotantokuluista – siis palveluista, joita kuvausmaassa käytetään. Kyseessä on siis ikään kuin alennus, jolla isoja tuotantoja houkutellaan. Nyt kun järjestely ei Suomessa ole ollut käytössä, moni merkittävä tuotanto on hakeutunut muualle. Suomi on muilta osin tuotantokohteena oikein kiinnostava, joten kannustinjärjestelmän käyttöönotto toisi varmasti isoja hankkeita meille. Av-kannustin tulee lisäämään kansainvälisten tuotantojen määrää sekä niissä käytettävien budjettien suuruutta. Toki kannustin palvelee myös kotimaisia tuotantoja, jotka nyt myös siirtyvät ulkomaille siellä käytössä olevien kannustimien perään.

Audiovisuaalinen ala on varsin työvoimaintensiivinen, joten kannustin tukisi uusien yritysten syntymistä, loisi työmahdollisuuksia sekä työpaikkoja. Isot tuotannot käyttävät mielellään paikallisia pieniä ammattilaisia, toki vain jos tämä on taloudellisesti järkevää. Kannustin toisi töitä ja isoja asiakkaita monille paikallisille pienille toimijoille, yksinyrittäjille ja toiminimille. Kannustimesta saatava hyöty ei kuitenkaan rajoitu av-alaan, sillä tuotannot käyttävät kuvatessaan merkittäviä summia av-palveluiden ja jälkituotannon lisäksi myös esimerkiksi  majoitukseen, logistiikkaan ja ravintoloihin. Toki kansainvälisten tv- ja leffatuotantojen kuvauspaikat tuovat aina myös brändiarvoa, mikä taasen tukee hyvin esimerkiksi matkailuyrittäjyyttä. Kaikkiaan puhutaan vuositasolla mahdollisuudesta satojen miljoonien eurojen tuloihin. 

 

Bonus on vielä se, ettei av-kannustimen käyttöönottoon liity riskiä. Prosentuaalinen palautus tilitetään tuotannolle vasta, kun palvelut on käytetty ja maksettu. Kuten olen sanonut, malli ei ota mitään jos ei annakaan – ja kun se antaa, se antaa moninkertaisena takaisin. 

Tervehdin siis ilolla hallituksen esitystä av-kannustinjärjestelmästä ja tulen osaltani tekemään jatkossakin töitä sen järkeväksi toteuttamiseksi!