Valikko 

Blogi

Ammatillinen koulutus on suuren uudistuksen edessä

Julkaistu 15.3.2017

Tänään eduskunnassa käydään keskustelua opposition tekemästä välikysymyksestä. Välikysymyksessä oppositio esittää, että ammatillinen koulutus on hallitsemattoman uudistuksen edessä, jossa siltä viedään rahat ja tuloksena on mm. koulutuksen eriarvoistuminen. Asia ei ole ihan näin.

Ammatillinen koulutus on totta tosiaan suuren uudistuksen edessä. Käynnissä on historiallinen ammatillisen koulutuksen rakenteellinen uudistus.  Kyseessä on yksi hallituksen kärkihankkeista, jonka on valmistellut opetus- ja kulttuuriministeriö tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten ja koulutuksen asiantuntijoiden kanssa.

Näin isoon muutokseen liittyy paljon kysymyksiä. Pääosin oppilaitoksissa on kuitenkin suhtauduttu uudistuksiin erittäin rakentavasti ja positiivisesti. Lähtökohtaisesti kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, että reformille on tarvetta.

Uudistuksen tavoitteena on pureutua niihin ammatillisen koulutuksen ongelmakohtiin, jotka eivät enää ole tätä päivää. Esimerkiksi tutkintorakenteen muutoksella tavoitellaan tutkintojen parempaa vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Ammattirakenteemme elää ja muuttuu ajassa, koulutuksen on sopeuduttava tähän. Pitkään uusia tutkintoja on ”liimattu” vanhan rakenteen päälle. Ammatillisen koulutuksen reformilla vastataan tämän päivän ja tulevaisuuden osaamistarpeeseen.

Samalla myös ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli uudistuu. Tavoitteena on saavuttaa yhtenäinen ja selkeä rahoituskokonaisuus, jossa lisätään painoarvoa toiminnan vaikuttavuudelle ja tehokkuudelle, sekä tuetaan osaamisperusteisuutta.

Rahoituksesta ja ennen kaikkea toteutettavien leikkausten aikataulusta on tullut oppilaitoksilta kiivasta, mutta erittäin ymmärrettävää palautetta.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöt ovat osoitus siitä, miten vakava taloutemme tilanne on. Kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet mukana päättämässä näistä säästöistä joko aikaisemmissa hallituksissa tai nykyisessä hallituksessa. Yksikään eduskuntapuolue ei pääse pakoon näitä taloudellisen tilanteemme asettamia realiteetteja.

Tottakai olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa rahoituksen muutokset samassa aikataulussa rakenteellisen reformin kanssa. Nyt kuitenkin olisi jo aika päästä leikkauskeskusteluista eteenpäin ja käydä keskustelua myös itse sisällöistä ja työn alla olevista merkittävistä uudistuksista – toisen asteen lisäksi myös muilla koulutuksen asteilla. Uudistusten tarve on kuitenkin laajasti tiedossa.

Koulupudokkuus on tutkitusti suuri syrjäytymisen riskitekijä (linkki aikaisempaan kirjoitukseeni aiheesta). Jokaisesta ikäluokasta jopa 10 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman jatkokoulutusta ja on vaarassa syrjäytyä. Alhainen koulutustaso on tutkimusten mukaan yhdistettävissä muuta ikäryhmää korkeampaan riskiin joutua syrjään työelämästä ja kohdata mm. terveydellisiä haasteita.

Toinen kasvava huoli on oppilaidemme osaamistason lasku, ja oikeastaan tarkennettuna osaamisen polarisoituminen. Tällä hetkellä osa oppilaista jättää jo peruskoulun ilman, että koulussa saadut tiedot riittäisivät jatkokoulutukseen tai työelämässä pärjäämiseen. Uudistusten kaikilla koulutusasteilla tuleekin tähdätä siihen, että koulusta saadaan eväät elämässä selviytymiseen, eikä suljeta ovia mahdollisuudelta päästä jatkokoulutukseen ja mukaan työelämään.

Tämän hallituskauden tavoitteisiin kuuluu, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä saadaan vähenemään ja että koulutuksen keskeyttäneiden määrä laskee. Merkittävää ammatillisen koulutuksen reformissa onkin se, että uusi rahoitusmalli kannustaa oppilaitoksia huolehtimaan peruskoulunsa päättävistä nuorista, tarjoamaan jokaiselle koulutuspaikan, sekä huolehtimaan siitä, että tutkinnot suoritetaan loppuun. Uudistuksia tarvitaan, sillä jopa kolmannes opiskelijoista ei saa oppilaitosmuotoista ammatillisen koulutuksen tutkintoa suoritettua kolmen vuoden tavoiteajassa.

Nuoria ympäri maailman huolestuttavat samat teemat: maailman levottomuus ja epävarmuus tulevasta, mahdollinen työttömyys ja yleinen näköalattomuus. Parhaiten luomme uskoa tulevaan varmistamalla sen, että hankitulla koulutuksella todella työllistyy. Tähän nyt toteutettava ammatillisen koulutuksen reformi pyrkii vastaamaan mm. rakenteita ja koulutusohjelmia uudistamalla, luomalla joustoja, lisäämällä yhteistyötä työelä­män kanssa, sekä esimerkiksi työpai­koil­la tapah­tu­vaa oppi­mis­ta.

Pidän kuiten­kin aivan yhtä tärkeä­nä sitä, että koulu­tus­ta kehi­te­tään myös siksi, että itse oppi­mi­nen olisi estee­tön­tä, sujuvaa ja miele­käs­tä. Lisäämällä joustoja parannetaan kaikkien oppilaiden mahdollisuutta menestyä opinnoissaan. Mielestäni jatkossa on tärkeä nostaa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat vielä paremmin mukaan keskusteluun.

Isojen amma­til­li­seen koulu­tuk­seen tehtä­vien uudis­tus­ten myötä meillä on tärkeä tehtävä myös lisätä amma­til­li­sen koulu­tuk­sen arvos­tus­ta. Sille on kaikki syyt.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *