Ammatillinen koulutus on suuren uudistuksen edessä. Käynnissä on historiallinen ammatillisen koulutuksen rakenteellinen uudistus. Sen on valmistellut opetus- ja kulttuuriministeriö tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten ja koulutuksen asiantuntijoiden kanssa. Parhaillaan lainsäädäntöhanke on lausuntokierroksella.
Uudistuksen tavoitteena on saada koulutus vastaamaan aiempaa paremmin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Pääsyä koulutukseen halutaan helpottaa, yhteistyötä työelämän kanssa lisätä ja erityisesti nuorten koulutusta ja työllistymistä tukea esimerkiksi lisäämällä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.
Näin isoon muutokseen liittyy paljon kysymyksiä. Pääosin oppilaitoksissa on suhtauduttu uudistuksiin erittäin rakentavasti ja positiivisesti. Sille on tarvetta. Rahoituksesta ja ennen kaikkea toteutettavien leikkausten aikataulusta on tullut kiivasta, mutta erittäin ymmärrettävää palautetta.
Työelämän tarpeisiin vastaaminen on tärkeää, jotta työpaikan löytäminen koulutuksen jälkeen olisi nykyistä helpompaa. Ei kenenkään ole järkevää kouluttautua työttömäksi. Pidän kuitenkin aivan yhtä tärkeänä sitä, että koulutusta kehitetään siksi, että itse oppiminen olisi esteetöntä, sujuvaa ja mielekästä.
Panostuksilla koulutuksen kehittämiseen voidaan luoda menestystarinoita. Hyviä kokemuksia ja toimivia käytäntöjä voidaan poimia esimerkiksi ammatillisen koulutuksen esimerkkimaasta Sveitsistä. Vierailin siellä sivistysvaliokunnan työmatkalla tänä syksynä.
Sveitsissä tietoiset panostukset ammatilliseen koulutukseen ovat johtaneet siihen, että suurin osa ikäluokasta valitsee ammatillisen koulutuksen. Se on huomattavasti enemmän kuin meillä.
Sveitsiläisessä koulujärjestelmässä ammatillisen koulutuksen asema onkin erityisen vahva verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin. Sveitsin mallin tavoitteena on saada työmarkkinoille sopivassa suhteessa ammatillisesti ja akateemisesti koulutettuja osaajia. Koulutusjärjestelmässä on myös luotu mahdollisuuksia siirtyä koulutusväylien välillä. Nuorisotyöttömyys on Sveitsissä näiden toimien johdosta erittäin matalalla tasolla.
Sveitsin mallissa oppisopimusjärjestelmä on keskeinen osa koulutusjärjestelmää. Sen ansiosta opiskelijat saavat tärkeää työkokoemusta opiskeluiden aikana ja siirtyminen työelämään sujuu saumattomasti.
Sveitsissä ammatillisen koulutuksen arvostusta pidetään muutoinkin keskeisenä syynä vahvalle taloudelle. Tässä meillä Suomessa on ehkä eniten opittavaa.
Suomi tarvitsee yhä enemmän ammattitaitoisia tekijöitä. Isojen ammatilliseen koulutukseen tehtävien uudistusten myötä meillä on tärkeä tehtävä myös lisätä ammatillisen koulutuksen arvostusta. Sille on kaikki syyt.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n vieraskynä -osiossa 12.12.2016