Valikko 

Blogi

Tasa-arvoinen avioliittolaki on aito tasa-arvopäätös

Julkaistu 8.9.2016

Eduskunnan täysistunnossa käydään tänään lähetekeskustelu tutustua aiheesta, nimittäin tasa-arvoisesta avioliittolaista. Lakihan hyväksyttiin viime vuonna ”Tahdon”-kansalaisaloitteen pohjalta. Päätöstä edelsi pitkä yhteiskunnallinen keskustelu ja perusteellinen käsittely. Lakiesityksen hyväksymisen myötä on jo käsitelty lukuisia oikeusministeriön hallinnonalan muutoslakeja ja tulossa on vielä sairasvakuutuslain ja elatustukilain muutoksiin liittyvät tarvittavat hallituksen esitykset tämän syksyn aikana. Lain on kokonaisuudessaan (muutoslait mukaan lukien) tarkoitus tulla voimaan 1.3.2017.

Nyt käsittelyyn tulee kuitenkin vastakkainen ”Aito avioliitto” -kansalaisaloite, jonka tavoitteena on kumota tuo jo tehty päätös.

Luvassa on varmasti tuttua keskustelua siitä, miten avioliitto määritellään. Tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat perustelevat näkemystään lasten edulla, mutta mielestäni varsin kapeakatseisesti. Minusta tasa-arvoinen avioliittolaki (ja tasa-arvon edistäminen ylipäänsä) on nimenomaan lasten ja koko yhteiskunnan etu. Kaikilla lapsilla on oikeus turvaan, huolenpitoon ja rakastaviin vanhempiin. Miksi sukupuoli olisi siinä määrittävä tekijä?

Tämä ei kuitenkaan ole vain mielipideasia, sillä aihetta on tutkittu varsin laajasti. Coloradon yliopisto toteutti ison tutkimuksen, jossa käytiin läpi jopa 19 000 tutkimusta ja artikkelia. Niiden perusteella tutkijat olivat yksimielisiä siitä, etteivät samaa sukupuolta olevien vanhempien lapset eroa mitenkään heteroperheiden tai toisaalta yksihuoltajaperheiden lapsista. Vanhempien seksuaalinen suuntautuminen ei siis tutkimusten mukaan vaikuttanut esimerkiksi lasten käyttäytymiseen tai koulutukseen tai aiheuttanut psykologisia muutoksia. ”Aitoa avioliittoa” ajavien huoli on siis turha.

Argumentti lasten edusta on vajavainen senkin vuoksi, että perheitä on lainsäädännöstä riippumatta erilaisia. Esimerkiksi sateenkaariperheitä on jo olemassa ja tulee joka tapauksessa olemaan myös jatkossa. Tasa-arvoisella avioliittolailla vain turvataan näiden perheiden oikeuksia lain edessä.

Kenenkään muun elämäänhän lakimuutos ei sitten vaikutakaan yhtään millään tavalla. Asia on nais- ja miespareille tärkeä ja sillä on suora, positiivinen vaikutus heidän arkeensa. Miksi sitä ei heille sallittaisi? Muutos ei ole keneltäkään tai kenenkään avioliitolta pois. Kuten ollaan nähty, kirkko tekee tietysti omat ratkaisunsa, jotka eivät ole riippuvaisia tästä lainsäädännöstä.

Keskustelu tämän vastakansalaisaloitteen osalta tulee varmasti olemaan jonkin verran myös tekninen. ”Tahdon”-kansalaisaloite oli Suomen historian ensimmäinen hyväksytty kansalaisaloite ja nyt olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa tulee ratkaista menettelytapa tällaista vastakkaista aloitetta kohtaan.

Eduskunnassa asia etenee siten, että lakivaliokunta tekee asiasta mietinnön, joka sitten käsitellään täysistunnossa. Mahdollisesti asia käsitellään myös perustuslakivaliokunnassa, sillä kyseessä tosiaan on ennakkotapaus, joka voi olla perustuslain yhdenvertaisuussäädöksen kannalta haasteellinen. Teknisesti aloite on muutenkin erikoinen, koska se sisältää ainoastaan jo tehdyn päätöksen (joka ei ole vielä voimassa) kumoamisen, eikä mitään muita säädöksiä.

Uskaltaisin ennakoida, ettei ”Aito avioliitto” -aloite tule saamaan eduskunnasta riittävää kannatusta jo hyväksytyn lain kumoamiseksi. Oman tuntumani mukaan suurin osa sellaisistakin kansanedustajista, jotka eivät kannattaneet tasa-arvoista avioliittoa viime kaudella, kannattavat kuitenkin nyt sen päätöksen pysyttämistä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kansalaisaloitteista tulee heilurijärjestelmä, jolla voidaan aina tuoda vastakkaisia ja uusia aloitteita samasta aiheesta. Edustukselliseen demokratiaamme kuuluu, että tehtyjä eduskunnan enemmistön päätöksiä kunnioitetaan. Näin uskon kansanedustajien enemmistön ajattelevan. Kuitenkin nykyisenkin eduskunnan kansanedustajien enemmistö kannattaa tasa-arvoista avioliittoa myös vaalikoneiden perusteella.

Kysymys tuntuu olevan ennen kaikkea muutosvastarinnasta. Maailma muuttuu ja onneksi tasa-arvoisempaan suuntaan. Tasa-arvoinen avioliittolaki on voimassa jo lähes 20 maassa, mukaan lukien kaikki muut Pohjoismaat Suomea lukuunottamatta. Mielestäni Suomen tulisi kuulua niiden maiden joukkoon, jotka eturintamassa ajavat kansalaistensa täyttä yhdenvertaisuutta lain edessä. Uskonkin, että tämä on yksi sellainen ratkaisu, jota joskus tulevaisuudessa pidetään itsestään selvänä ja ihmetellään sen vastustamisen perusteita. Näin on ollut aikaisemmissakin tasa-arvoa edistävissä ratkaisuissa kautta aikain.

Kasvava enemmistö suomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia ja myös siihen liittyvää adoptio-oikeutta. Kansalaisaloitteiden keräämät allekirjoituksetkin kertovat osaltaan samansuuntaista viestiä tasa-arvoisemmaksi muuttuvista asenteista. ”Tahdon”-aloite keräsi päivässä yli 100 000 allekirjoitusta, kun ”Aito avioliitto” sai saman määrän täyteen vasta viimeisenä keräyspäivänä puolen vuoden keräämisen jälkeen. Ehkä jotain suuntaa-antavaa voisi päätellä siitäkin, että ”Tahdon” aloitteen allekirjoituksista suurin osa tuli sähköisinä allekirjoituksina kun ”Aito avioliitto”-aloitteen allekirjoituksia kerättiin paperille esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa.

Muutos kohti tasa-arvoisempaa Suomea on siis tulossa vääjäämättä ja hyvä niin. Olen varsin vakuuttunut, että eduskunta pitää voimassa tasa-arvoisen avioliittolain – jonka eduskunnan enemmistö ja presidentti on jo hyväksynyt. Näin laki saadaan suunnitellusti voimaan ensi vuonna. ”Aito avioliitto”-aloite käsitellään nyt kuitenkin asianmukaisesti, kuten kuuluu, ja samalla saadaan linjaus eduskunnan suhtautumisesta ja menettelytavoista tällaisissa vasta-aloitteissa. Sekin on hyvä. Sen jälkeen työ jatkuu muiden tasa-arvo-ongelmien esiinnostamisen ja niiden ratkaisemisen